Edellisessä blogauksessani kerroin Ariadnesta. Nyt kerron hänen sisarestaan Faidrasta, jonka tarinaa hyödynnettiin myös myöhäisantiikissa.
Ateenan kuningas Theseus ottaa vaimokseen Faidran. Edellisestä liitosta Theseuksella on myös poika Hippolytos. Äitipuoli Faidra rakastuu intohimoisesti Hippolytokseen ja aikansa emmittyään tekee rakkaudentunnustuksen Hippolytokselle, joka torjuu hänen lähestymisyrityksensä. Epätoivoinen Faidra kirjoittaa valheellisen tunnustuksen, jossa hän väittää Hippolytoksen raiskanneen hänet. Tämän jälkeen Faidra hirttäytyy. Theseus ottaa syytöksen täydestä ja ajaa Hippolytoksen maanpakoon. Lisäksi hän pyytää Poseidon-jumalaa tuhoamaan Hippolytoksen, ja Poseidon lähettää merihirviön tappamaan Hippolytoksen. Lopulta totuus selviää Theseukselle, joka murtuu. Faidran myytti kiehtoi antiikin kirjoittajia: Euripides kirjoitti tragedian Hippolytos (suom. Maarit Kaimio) ja Seneca tragedian Phaedra (suom. Antti T. Oikarinen ja Maija-Leena Kallela).
Entä myöhäisantiikissa? Vuonna 326 keisari Konstantinus teloitutti poikansa Crispuksen. Pian tämän jälkeen hän määräsi vaimonsa Faustan surmattavaksi.
Siinä onkin suuri osa, mitä tapauksesta varmuudella tiedetään. Spekulointi tapahtumasta kävi kuumana jo antiikissa. Useimmat antiikin kirjoittajista yhdistivät surmat toisiinsa. Juoruttiin, että Crispuksella oli ollut suhde äitipuolensa Faustan kanssa. Konstantinus oli saanut sen selville ja tapattanut molemmat.
Useita vuosikymmeniä tapahtumien jälkeen historiankirjoittaja Filostorgius (368–439) esitti, että keisarin puoliso Fausta oli yrittänyt vietellyt poikapuolensa kuin myyttinen Faidra aikoinaan. Filostorgios kirjoittaa:
”Sanotaan, että Crispuksen äitipuoli oli syynä Crispuksen surmaan mielettömän rakastumisensa takia. Fausta oli rakastunut nuorukaiseen ja täysin tunteensa vallassa hän ensin yritti vietellä tämän rakkaussuhteeseen kanssaan. Mutta Crispus tyrmäsi Faustan ehdotukset …”
Filostorgios kertoo edelleen, että Fausta tultuaan torjutuksi rakkaudessaan kääntyikin nyt Crispusta vastaan: rakkaus muuttui vihaksi. Hän ryhtyi mustamaalaamaan Crispusta puolisolle keisarille saadakseen keisarin teloituttamaan oman poikansa. Filostorgios kuvaa, kuinka keisari Konstantinus on niin vihan vallassa, ettei jää edes tutkimaan, mitä todella on tapahtunut:
”Hänestä tuli Theseus omalle pojalleen: aivan kuten Theseus surmautti Hippolytoksen (jonka amatsoni Hippolyte oli synnyttänyt hänelle), kun Faidra oli parjannut Hippolytosta, niin Konstantinus surmasi Crispuksen, kun hänen vaimonsa syytti tätä. Hänen arvostelukykynsä oli niin järkkynyt, ettei hän halunnut edes vaihtaa sanaa poikansa kanssa.”
Filostorgioksen mukaan Konstantinus sai kuitenkin tietää asioiden todellisen laidan, kun Fausta seuraavan kerran solmi salasuhteen erään hovimiehen kanssa. Keisari antoi hovinsa eunukeille salaisen käskyn: kun Fausta meni kylpylään, näiden tehtävänä oli pidätellä häntä siellä niin kauan, että hän pyörtyisi ja tukehtuisi. Siten Faustan kuolema saataisiin näyttämään onnettomuudelta ja keisari välttäisi aviorikokseen liitetyn häpeän.
Kiehtova aihelma kylpylään tukahdetusta Faustasta jäi elämään, sillä 400-luvun loppupuolella kirjoittanut Zosimos toistaa tarinan. Lisäksi Zosimos esitti, että oman pojan surmaaminen jäi kiduttamaan Konstantinuksen omaatuntoa ja että keisari kääntyi kristityksi, koska kristinusko lupasi puhdistumista pahimmistakin synneistä. (Zosimos oli polyteisti, joka suhtautui vihamielisesti kristinuskoon ja halusi historiateoksessaan osoittaa, että Rooman valtakunnan vastoinkäymiset olivat suureksi osaksi kristinuskon syytä).
Saammeko koskaan tietää, mitä todella tapahtui? Modernissa historiantutkimuksessa on esitetty näkemyksiä uskonnollisista ja poliittisista valtataisteluista Konstantinuksen hovissa. Oliko Crispus havittelemassa valtaa liian aikaisin ja innokkaasti? On myös arveltu, että keisarin puoliso Fausta ja keisarin äiti Helena kannattajineen olivat vastakkain. Fausta oli keisari Maximianuksen tytär, joka oli aikanaan naitettu Konstantinukselle valtapoliittisen liiton vahvistukseksi. Kun Konstantinus oli kukistanut muut keisarit (tetrarkit) ja noussut ainoaksi keisariksi, edusti Fausta vanhaa valtaa. Pitikö hänet sen takia raivata pois?