Monet varmasti muistavat Donna Tarttin romaanin Jumalat juhlivat öisin, joka ilmestyi suomeksi vuonna 1993 (suom. Eva Siikarla). Kirja oli bestseller, ja siitä tuli jonkinlainen kulttikirja – ainakin kreikan ja latinan opiskelijoiden keskuudessa maailmanlaajuisesti. Romaani kertoo yhdysvaltalaisen itärannikon collegen kreikan opiskelijoiden sisäpiiristä. He ihailevat karismaattista opettajaansa, muodostavat eräänlaisen kulttiyhteisön ja sekoilevat, ja siitä seuraa tragediaa. En mene juonipaljastuksiin. Tartt itse opiskeli klassisia kieliä Bennington Collegessa 1982–1986. Teosta on tulkittu avainromaaniksi, jonka henkilöillä olisi vastineita todellisuudessa.
Jossakin vaiheessa havahduin siihen, että englanninkielisen alkuteoksen nimi onkin Secret history (1992) eli ”Salainen historia”. Sitten havahduin siihen, että Tartt on varmasti tietoisesti nimennyt romaaninsa roomalaisen historiankirjoittaja Prokopioksen (n. 500–565) teoksen Anekdota Ἀνέκδοτα eli ”Julkaisemattomat kirjoitukset” mukaan. Prokopioksen kirja on myöhemmin 1600-luvulta lähtien kulkenut myös nimellä Apokryphē historia Ἀποκρυφὴ ἱστορία eli ”Salainen historia”. Anekdota on myöhäisantiikin tai varhaiskeskiajan aikainen nimi (900-luvulta), mutta ei ole tietoa, oliko se Prokopioksen antama nimi. Apokryphē historia on uuden ajan alussa annettu nimi, kun Vatikaanin kirjastosta löytynyt käsikirjoitus editoitiin ja julkaistiin v. 1623 Lyonissa.
Prokopios oli Justinianuksen maineikkaimman sotapäällikön Belisariuksen palveluksessa sihteerinä ja neuvonantajana. Hänellä oli siis mahdollisuus seurata suhteellisen läheltä keisarillisen sisäpiirin elämää. Prokopios julkaisi keisarin eläessä mittavan teoksen Sodat, jossa hän selostaa Justinianuksen aikana käytyjä sotia persialaisia, vandaaleja ja ostrogootteja vastaan. Mutta tämän julkisen historiateoksen rinnalle hän laati salaisen historian, jota hän ei omien sanojensa mukaan voinut julkaista niin kauan, kun siinä esiintyvät henkilöt, erityisesti keisarinna Theodora, olivat elossa. Hän herjaa armottomasti niin keisaria ja keisarinnaa kuin entistä työnantajaansa Belisariusta ja tämän vaimoa Antoninaa. Jälkimaailman hyvin ikävä kuva Theodorasta perustuu suureksi osaksi Prokopioksen häväistyskirjoitukseen.
Prokopioksen Salaisen historian tarkoituksena oli paljastaa Justinianuksen keisarihovin pimeä puoli, korruptio, juonittelu, väkivalta ja laittomuudet. Se oli ikään kuin Sotien historian yhdeksäs osa, Justinianuksen virallisen historian vastahistoria. Donna Tarttin Secret Historyn minäkertoja puolestaan paljastaa pienen sisäpiirin likaiset salaisuudet.
Kuvien lähteet: wikimedia commons