Antiikki nyt! podcastin toinen kausi alkaa: Ihmiskauppa antiikin Kreikassa ja Roomassa

Tervetuloa kuuntelemaan Antiikki ny! -podcastin toista kautta!

Tässä jaksossa pohdin ihmiskauppaa eli orjuutta antiikin Kreikassa ja Roomassa. Orjat olivat olennainen osa antiikin Rooman yhteiskuntaa ja talouselämää. He kuuluivat roomalaiseen elämään myös myöhäisantiikissa (200–600). Miten antiikin kirjoittajat suhtautuivat orjuuteen? Kyseenalaistiko kukaan orjuutta instituutiona? Mitä sanoi Aristoteles? Mitä mieltä olivat varhaiskristlliset kirjoittajat kuten apostoli Paavali ja kirkkoisä Augustinus? Kerron minkälaisia ajatuksia ja tunteita tutkijan mielessä nousee, kun tutkii antiikin orjuutta. 

Podcast on kuunneltavissa SpotifyssäAnchorissaApple podcasteissa ja suoraan täällä:

Tacitus ja maailman vaarallisin kirja

Antiikki nyt! -podcastissa keskustelemme roomalaisen historiankirjoittaja Tacituksen (n. 55–120) teoksesta Germania. Vieraanani keskustelemassa on dosentti Antti Lampinen, joka on tällä hetkellä Suomen Ateenan instituutin tutkija-opettaja ja joka on tutkinut kreikkalaisten ja roomalaisten käsityksiä muista kansoista ja etnisistä ryhmistä.

Tacituksen Germaniasta on sanottu, että se on maailman vaarallisin kirja, ja podcastin aikana selviää miksi. Pohdimme sitä, keitä germaanit oikeastaan olivat ja mitä roomalainen aristokraatti Tacitus heistä saattoi tietää. Perehdymme ajatukseen jalosta pohjoisesta villistä ja puhtaasta sekoittamattomasta suvusta. Podcastissa selviää myös, keitä lopulta olivatkaan ne kuuluisat fennit.

Antiikki nyt! -podcast-sarja on saanut tukea Tieteen tiedotus ry:ltä. Tämän podcastin äänityksen teimme etäyhteydellä, sekin siis onnistuu!

Podcast on kuunneltavissa SpotifyssäAnchorissaApple podcasteissa ja suoraan täällä:

Antiikki nyt! -podcast jatkaa Euripideen tragedioilla

Tällä kerralla keskustelemme Euripideestä, ja vieraanani keskustelemassa on dosentti Tua Korhonen, Kreikan kirjallisuuden ja aatemaailman tutkija, Euripideen ja monien muiden antiikin tekstien kääntäjä. Hän oli mukana käännösprojektissa suomentamassa Euripideen näytelmiä, jotka ilmestyivät kokoelmassa Euripides, Alkestis, Foinikian naiset, Turvananojat, Hekabe, Andromakhe, Rhesos, suomentaneet Liisa Kaski, Tua Korhonen, Vesa Vahtikari, toimittanut Vesa Vahtikari. Teos: Helsinki, 2020.

Euripides (n. 480–406 eaa.) oli yksi antiikin Kreikan kirjallisuuden tunnetuimpia nimiä ja tragedian mestari. Euripideelta on meidän päiviimme säilynyt 19 näytelmää, mutta hänen arvellaan kirjoittaneen 98 tai 92 näytelmää. Euripides ammensi aiheensa kreikkalaisista myyteistä, joiden kautta hän käsitteli ihmiselämän haurautta ja arvaamattomuutta, rakkautta, vapautta ja kuolemaa, ystävyyttä, petosta ja kostoa. Ei mitään sen vähäisempää!

Tässä jaksossa keskustelemme erityisesti tragediasta Alkestis ja pohdimme isoja kysymyksiä kuolemasta, uhrautumisesta, sukupuolirooleista ja sukupolvien välisistä ristiriidoista.

Antiikki nyt! -podcast-sarja on saanut tukea Tieteen tiedotus ry:ltä.

Podcast on kuunneltavissa SpotifyssäAnchorissaApple podcasteissa ja suoraan täällä:

Herakles tuo Alkestiksen takaisin manalasta. Seinämaalaus Via Latinan katakombista 300-luvulta jaa.

Senecan filosofiaa Antiikki nyt! podcastissa

Antiikki nyt! podcastissa keskustelemme roomalaisesta filosofista Senecasta (4 eaa.–65 jaa.). Vieraanani on Antti Oikarinen, joka on suomentanut Senecan Kirjeet Luciliukselle (Basam Books 2011, toinen painos 2021).

Seneca eli myrskyisänä aikana Rooman keisarikauden alussa, kun Julius-Claudiusten dynastian keisarit pönkittivät valtaansa väkivallalla ja mielivaltaisuuksilla. Keskustelemme Senecan monivaiheisesta elämästä ja stoalaisesta filosofiasta, josta hän ammensi voimaa vaikeina aikoina. Puhumme Senecan ajatusten koskettavuudesta ja pohdimme (ei mitään sen vähäisempää kuin) kuolemaa. Mikä oli Senecan suhde orjuuteen? Miten hän suhtautui roomalaiseen valtaan? Mitä Senecalle merkitsi ihmiskunnan yhteenkuuluvuus?

Senecan viisaus on ajatonta. Nyt juuri Seneca on taas esillä, koska hänestä on tehty elokuva, jota on tähdittämässä John Malkovich ja joka tulee levitykseen syksyllä 2022. Antiikki nyt! -podcast-sarja on saanut tukea Tieteen tiedotus ry:ltä.

Podcast on kuunneltavissa SpotifyssäAnchorissaApple podcasteissa ja suoraan täällä:

Quintilianus neuvoo kasvattajia Antiikki nyt! podcastissa

Tällä kerralla keskustelemme Quintilianuksesta. Aihe on mitä ajankohtaisin, kun koulutyö on jälleen alkamassa. Quintilianus antaa opettajjille perusteellisia neuvoja lasten kasvatuksesta.

Vieraanani keskustelemassa on Aulikki Vuola, roomalaisen kirjallisuuden tunnettu kääntäjä, joka on suomentanut Quintilianuksen teoksen Puhujan kasvatus (osa 1, kirjat 1-4, Faros 2014).

Quintilianus (n. 35–100 jKr.) oli roomalainen puhuja ja puhetaidon opettaja, joka tiivisti vuosikymmenien kokemuksensa Puhujan kasvatukseen (lat. Institutio oratoria).

Quintilianus pohtii lahjakkuuden ja ahkeruuden suhdetta oppimisessa ja kertoo siitä, millainen on ihanteellinen opettaja. Keskustelemme mm. siitä, miten ajattomilta Quintilianuksen ohjeet lasten opettamisesta tuntuvat. Quintilianus ymmärtää esimerkiksi, että pienen lapsen oppimisen tulisi olla leikinomaista. Olemme myös hyvin vaikuttuneita Quintilianuksen vankkumattomasta ammattitaidosta ja ammattietiikasta. Ihanteellinen puhuja oli myös hyveellinen ihminen.

Antiikki nyt! -podcast-sarja on saanut tukea Tieteen tiedotus ry:ltä.

Podcast on kuunneltavissa SpotifyssäAnchorissaApple podcasteissa ja suoraan täällä:

Tänään: Hannibal ja Cannaen taistelu

Elokuun 8. päivänä vuonna 216 eaa. Karthagon sotapäällikkö Hannibal voitti roomalaiset Cannaen taistelussa. Taistelu oli roomalaisten traumaattisin tappio toisen puunilaissodan aikana. Tästä kertoo roomalainen historiankirjoittaja Liviuksen historiateoksen Ab urbe condita 22. kirja.

Kuuntele Antiikki nyt! podcast, jossa keskustelen Livius-kääntäjän Maija-Leena Kallelan kanssa Hannibalista ja roomalaisista.

Antiikki nyt! podcastissa Livius

Tällä kerralla keskustelemme roomalaisesta historiankirjoittajasta, Liviuksesta (n. 59 eaa. – n. 17 jaa.). Vieraanani keskustelemassa on Maija-Leena Kallela, joka tunnetaan monista latinankielisen kirjallisuuden käännöksistä (Livius, Seneca, Vergilius, Petrarca) ja latinan oppikirjoista.

Livius tunnetaan valtavasta historiateoksesta Ab urbe condita (”Rooman perustamisesta lähtien”), jonka 142 kirjasta on meidän päiviimme säilynyt kokonaisena 35 kirjaa sekä lyhennelmiä.

Maija-Leena Kallella on kääntänyt Ylermi Luttisen (ja alkuaan myös Teivas Oksalan ja Erkki Palménin kanssa) Liviuksen toista puunilaissotaa kuvaavat kirjat 21–24, ja lisää suomennoksia on tulossa.

Keskustelemme toisesta puunilaissodasta (218–201 eaa.) Karthagon ja Rooman, kahden Välimerellä valtaansa levittävän suurvallan välillä. Puhumme Rooman verivihollisen Hannibalin hahmosta ja hänen armeijansa etenemisestä Italiaan. Miten Hannibal sai sotanorsunsa ylittämään Rhônejoen? Missä kunnossa Hannibalin joukot olivat ylitettyään Alpit? Mitä oli ”puunilainen luotettavuus”? Ja miten luotettavia olivat roomalaiset itse? Mikä oli lopulta se Hannibalin tappio, johon hän sortui?

Taisimme olla niin Hannibalin hahmon lumoissa, että unohdimme mainita roomalaisten sotapäällikön Fabiuksen, joka sai lisänimen Cunctator (”Vitkastelija”). Sodan kestäessä Fabiusta arvosteltiin siitä, että hän viivytteli yhteenottoa Hannibalin joukkojen kanssa. Mutta roomalaisten lopulta voitettua sodan voitiin jälkiviisaasti todeta, että Fabiuksen viivyttely osoittautui viisaaksi strategiaksi, ja Cunctatorista tulikin kunnianimi.

Antiikki nyt! -podcast-sarja on saanut tukea Tieteen tiedotus ry:ltä.

Podcast on kuunneltavissa SpotifyssäAnchorissaApple podcasteissa ja suoraan täällä:

Antiikki nyt! -podcast jatkaa hippokraattisilla kirjoituksilla

Tässä jaksossa keskustelemme Hippokrateesta. Vieraanani on dosentti, kreikan kielen tutkija ja kääntäjä Marke Ahonen, joka tunnetaan monista palkituista käännöksistään. Marke Ahonen on suomentanut Hippokrateen Valitut teokset (Duodecim 2021).

Hippokrates on hyvin salaperäinen hahmo, jonka nimiin jo antiikissa laitettiin useita erilaisia lääketiedettä käsitteleviä kirjoituksia. Pohdimme, kuka Hippokrates oikein oli ja mitä tämä hippokraattisten kirjoitusten kokoelma käsittelee. Miten pitää kehon tasapainoa yllä? Mitä oli suoneniskentä? Milloin potilaan kannatti puhdistautua oksentamalla? Mistä johtuivat skyyttimiesten impotenssiongelmat? Oliko Hippokrates lääketieteen isä?

Antiikki nyt! -podcast-sarja on saanut tukea Tieteen tiedotus ry:ltä.

Podcast on kuunneltavissa SpotifyssäAnchorissa, Apple podcasteissa ja suoraan täällä:

Antiikki nyt! -podcast jatkaa Ksenofonin Talouden taidolla

Tässä jaksossa keskustelemme Ksenofonista. Vieraanani keskustelemassa on dosentti Ulla Tervahauta, antiikin kreikankielisen maailman ja varhaisen kristinuskon tutkija. Ulla Tervahauta on kääntänyt Ksenofonin teoksen Talouden taito (Gaudeamus 2009).

Ksenofon (n. 430 eaa.–n. 355 eaa.) oli ateenalainen kirjailija, filosofi ja sotilas. Parhaiten hänet tunnetaan siitä, että hän oli filosofi Sokrateen oppilas ja kirjoitti myös opettajastaan muistelmia.

Talouden taidossa selviää, miten hoitaa omaisuuttaan järkevästi ja pitää kotitaloutensa järjestyksessä. Pohdimme mm. sitä, miten Ksenofonin ohjeisiin taloudenpidosta pitäisi suhtautua. Oliko hän pikemminkin ironinen kuin tosissaan ohjeissaan? Tapaamme Iskhomakhoksen, joka neuvoo nuorta vaimoaan talouden hoidossa. Selvitämme, mikä elinkeino oli Ksenofonin mielestä kaikkein jaloin ja millainen oli hyvä johtaja.

Ksenofon oli tuottelias kirjoittaja, ja häneltä on säilynyt meidän päiviimme useita teoksia, joita lukuisat sukupolvet ovat tankanneet kreikkaa opiskellessaan. Talouden taidon lisäksi on suomennettu

Kyyroksen sotaretki (suom. J.A. Hollo, 1960); Muistelmia – Pidot – Sokrateen puolustuspuhe (suom. Pentti Saarikoski, 1960) ja Hevostaito (suom. Hilla Halla-aho, 2003).

Antiikki nyt! -podcast-sarja on saanut tukea Tieteen tiedotus ry:ltä.

Podcast on kuunneltavissa SpotifyssäAnchorissaApple podcasteissa ja suoraan täällä:

Antiikki nyt! podcast jatkaa Sofokleen tragedioilla

Tässä jaksossa keskustelemme Sofokleesta, ja vieraanani on dosentti Tua Korhonen, Kreikan kirjallisuuden ja aatemaailman tutkija ja Sofokleen kääntäjä. Hän on toimittanut suomennoskokoelman Sofokles, Traakhiin neidot, Aias, Filoktetes ja Elektra. Suomentaneet Tua Korhonen, Tommi Nuopponen, Vesa Vahtikari (Teos 2018).

Haavoittunut Filoktetes

Sofokles (n. 495-n. 406 eaa.) ammensi näytelmiensä aiheet kreikkalaisesta mytologiasta, mutta tulkitsi myyttejä niitä oman aikansa ongelmien valossa. Keskustelemme erityisesti Tuan kääntämistä tragedioista Filoktetes ja Traakhiin neidot. Pohdimme mm., miksi juuri Sofokles kuuluu antiikin tragediakirjailijoiden kaanoniin, millaisiin ongelmiin kääntäjä törmää suomentaessaan antiikin aikaista teosta nykylukijoille. Miksi Filokteteen taistelutoverit ensin hylkäävät hänet ja miksi he sitten lähtevät hakemaan häntä takaisin? Ja kohtaamme ikiaikaisen kysymyksen siitä, miksi jumalat sallivat ihmisten kärsimyksen.

Antiikki nyt! -podcast-sarja on saanut tukea Tieteen tiedotus ry:ltä.

Podcast on kuunneltavissa SpotifyssäAnchorissaApple podcasteissa ja suoraan täällä: