Kategoria: Podcast

Tämän Antiikki nyt1 podcastjakson aiheena on mahtisormus, neito hädässä ja sankarille luvattu puoli valtakuntaa. Vai miten tarina lopulta menikään? Länsi-Rooman keisarin sisar Justa Grata Honoria oli mukana ulkopoliittisessa selkkauksessa, jonka seurauksena hunnien johtaja Attila hyökkäsi Länsi-Rooman alueille Galliassa (nyk. Ranskassa). Onko tarina Honoriasta edes totta vai onko kyse hovijuorusta?

Podcast on kuunneltavissa Spotifyssä, Apple podcasteissa ja suoraan täällä:

Blogin aloituskuvassa Justa Grata Honoria Ravennassa 430-445 välillä lyötetyssä rahassa (lähde: wikicommons). Kolikon etupuolella on Honorian kuva ja teksti D(omina)N(ostra) IVST(a) GRAT(a) HONORIA P(ia)F(elix) AVG(usta), ”meidän valtiattaremme, Justa Grata Honoria, hurskas onnellinen Augusta”. Kääntöpuolella Victoria, voiton jumalatar, pitää kädessään ristiä, ja teksti BONO REI PUBLICAE, ”valtion hyväksi”.

Tässä jaksossa kerron Galla Placidian monivaiheisesta elämästä Länsi-Rooman sotaisissa vaiheissa. Hänen uransa alkoi keisarillisena prinsessana. Vuonna 410 Alarikin johtamat gootit valtasivat Rooman kaupungin ja samalla veivät Galla Placidian panttivankina mukanaan. Mitä sen jälkeen tapahtui? Miten gootit kohtelivat häntä ja muita roomalaisia sotavankeja? Kuinka Galla Placidia lopulta päätyi Länsi-Rooman sijaishallitsijaksi?  

Galla Placidian elämä oli niin vaiheikas, että siitä saisi tosipohjaisen seksiä ja väkivaltaa tihkuvan sarjan ”Galla”, neljä tuotantokautta. Olen vapaaehtoinen konsultoimaan käsikirjoittajia. Athaulfin osaa voisi esittää Chris Hemsworth.

Podcast on kuunneltavissa Spotifyssä, Apple podcasteissa ja suoraan täällä:

Aloituskuvassa on Galla Placidiaa esittävä raha vuodelta 422 (kuvan lähde: wikicommons).

Unohdin aivan lopussa tarkentaa Galla Placidian ja Athaulfin vauvana kuolleen lapsen hautauksesta Rooman kaupunkiin: Vuonna 450, hieman ennen omaa kuolemaansa, Galla Placidia järjesti Theodosiuksen uudelleen hautauksen Pietarinkirkon (siis nykyistä Pietarinkirkkoa edeltävän basilican) läheisyyteen keisarilliseen mausoleumiin. Mausoleumi muutettiin 700-luvulla Pyhän Petronillan kappeliksi; sieltä paljon myöhemmin, 1400-luvulla esiin kaivettu sarkofagi avattiin, ja sen sisällä oli kaksi arkkua, joista toisessa oli aikuisen ja toisessa lapsen jäänteet. Oliko arkuissa Galla Placidian ja hänen pienen poikansa jäänteet?

Historiasta tunnemme kaksi merkittävää kaulakoruskandaalia. Kuuluisin on vuoden 1785 kaulakoruskandaali, suuri vedätys, johon Ranskan kuningatar Marie Antoinette tahtomattaan sotkettiin. Kuningatar itse asiassa ei ollut osallinen, mutta hänen maineensa kärsi silti.

Toinen vähemmän tunnettu kaulakoruskandaali tapahtui 300-400-lukujen vaihteessa ja liittyy Serenaan, keisari Theodosius I:n veljentyttäreen, josta tuli Länsi-Rooman vaikutusvaltaisin nainen. Tässä jaksossa kerron Serenan elämäntarinan.

Blogin aloituskuvassa on ns. Monzan diptyykki, josta kerron myös podcastissa. Oletettavasti diptyykin vasemmalla puoliskolla kuvattu nainen on Serena, ja oikealla puoliskolla hänen puolisonsa Stilicho.

Podcast on kuunneltavissa Spotifyssä, Apple podcasteissa ja suoraan täällä:

Roomalainen runoilija Ausonius (n. 310 – n. 395) ylisti runosikermässään ”Bissula” germaanineitoa nimeltä Bissula. Runosta saamme selville, että Bissula on Ausoniuksen orja, joka oli jäänyt sotavangiksi aivan lapsena. Ausonius vapautti hänet ja otti hänet kasvattitytökseen. Mutta oliko Bissula myös Ausoniuksen rakastajatar tai jalkavaimo? Emme tiedä Bissulasta muuta kuin sen, mitä Ausonius hänestä kirjoittaa tuossa runosikermässä. Oliko runoilijan kuvaama Bissula historiallinen henkilö vai oliko hän runoilijan eroottinen fantasia, jossa isännästä tulee ylistämänsä barbaarineidon valtaan alistuva orja?

Podcast on kuunneltavissa Spotifyssä, Apple podcasteissa ja suoraan täällä:

Otsikkokuva on yksityiskohta kuuluisasta Portonaccion sarkofagista 100-luvun lopulta. Sarkofagin reliefeissä kuvataan roomalaisten taisteluita pohjoisia germaaneja, ehkä marcomanneja tai sveebejä, vastaan.

”Mutta sinä yönä minä salaa lähdin matkaani hänen [äidin] jäädessään sinne rukoilemaan ja itkemään. … Tuuli puhalsi ja pullisti purjeemme, ja rannikko häipyi näkyvistämme. Mutta siellä rannalla seisoi aamulla äitini sairaana surusta ja murheesta valittaen …” (Augustinus, Confessiones 5.8; suomentanut Otto Lakka).

Tässä podcastjaksossa jatkan kerrontaani kirkkoisänä tunnetun Augustinuksen naisista: kerron Augustinuksen äidistä, josta hän kirjoittaa hyvin paljon Tunnustuksissa. Edellä oleva lukemani tekstikatkelma on Tunnustusten viidennestä kirjasta, ja se kertoo Augustinuksen kompleksisesta äitisuhteesta. Siinä Augustinus lähtee äidiltään salaa kotiseudultaan Pohjois-Afrikasta Italiaan. Mutta mitä muuta Augustinus paljastaa äitisuhteestaan?

Podcast on kuunneltavissa Spotifyssä, Apple podcasteissa ja suoraan täällä:

Monnicasta on tehty paljon myöhempien vuosisatojen pyhimyskuvia ja veistoksia, mutta en halunnut käyttää mitään antiikin jälkeistä kuvitelmaa. Sen sijaan valitsin otsikkokuvaksi tuntematonta naista esittävän muumiomuotokuva Faijumista, 200-300-luvulta. Lähde: wikicommons.

Antiikki nyt! podcast pureutuu tässä ja seuraavassa jaksossa Augustinuksen naisiin. Augustinus on kestojulkkis. Hänet muistetaan kirkkoisänä eli kristillisten kirkkojen kunnioittamana arvovaltaisena opettajana. Minulle hän on yksi historiantutkimuksen lähde.

Tässä jaksossa kerron Augustinuksen puolisosta – naisesta, jonka hän mainitsee ikään kuin ohimennen Tunnustustensa (Confessiones) 6. kirjassa. Hän ei koskaan mainitse naisen nimeä. Tämän naisen kanssa hän eli viitisentoista vuotta, ja tämä synnytti hänelle pojan. Seuraavassa podcastjaksossa kerron Augustinuksen äidistä, josta hän sitten kirjoittaakin hyvin paljon.

Podcast on kuunneltavissa Spotifyssä, Apple podcasteissa ja suoraan täällä:

Otsikkokuva on tuntemattoman naisen muumiomuotokuva Faijumista, 200-300-luvulta. Lähde: wikicommons.

Keskustelen Rooman tuhosta Tuomo Nuorluodon kanssa Parlatorio-podcastissa. Parlatorio on Suomen Rooman instituutin Villan Lanten oman podcast-sarja, jossa vierailijat kertovat yleistajuisesti omasta tutkimuksestaan tai taiteen tekemistään.

”Parlatorion uusimmassa jaksossa palataan Rooman valtakunnan viimeisiin vuosisatoihin ja myöhäisantiikin ratkaiseviin käännekohtiin yhdessä dosentti Maijastina Kahloksen kanssa. Millaista elämä oli muuttuvassa Roomassa, jossa kristinusko haastoi vanhat jumalat ja keisarit menettivät otteensa? Miksi valtakunta romahti lännessä, mutta jatkoi olemassaoloaan idässä? Entä mikä oli 200-luvun kriisi ja miten Rooma selvisi siitä?”

Parlatoriota voi kuunnella YouTubessa, Spotifyssa ja Podtailissa sekä muissa yleisimmissä podcastpalveluissa (mm. Apple, Google) ja tästä: Parlatorio-podcast – Institutum Romanum Finlandiae

Satojen turvaaminen on ollut elämän ja kuolemankysymys kautta aikojen. Tässä podcastjaksossa kerron antiikin ihmisten yrityksistä hallita säitä, sateita, tuulia ja myrskyjä. Suotuisat tuulet ja myrskyiltä välttyminen oli elintärkeää maanviljelyn lisäksi myös purjehduksessa. Keitä olivat tempestariukset? Mikä oli salaperäinen Magonian valtakunta? Kuljetan tarinaa menneisyyden ihmisistä säiden armoilla läpi vuosisatojen, kreikkalaisesta mytologiasta aina myöhäisantiikkiin ja varhaiskeskiajalle saakka.

Podcast on kuunneltavissa Spotifyssä, Apple podcasteissa ja suoraan täällä:

Otsikkokuvan mosaiikissa puhaltaa Eurus eli itätuuli. Se on osa 300-luvun roomalaisesta villasta löytynyttä Odysseus-mosaiikkia (Santa Vitória do Ameixial, Estremoz, Portugali) ja esillä Museu de Arte, Arquitetura e Tecnologia, Lissabon.

Antiikki nyt! podcastsarja jatkuu. Tämän jakson aiheena on tekstiilien taika eli tekstiilitöihin liitetyt uskomukset, kehräämiseen, kutomiseen ja solmimiseen liittyvä magia antiikissa ja myöhäisantiikissa ja keskiajallakin. Värttinä viuhuu huimaa vauhtia kreikkalaisesta mytologiasta aina merovingiaikaan ja Prinsessa Ruusunenkin mainitaan.

Podcast on kuunneltavissa Spotifyssä, Apple podcasteissa ja suoraan täällä:

Yllä olevan kuvan tekstiilityöt eivät liity mitenkään antiikin maagisiin tapauksiin! Otsikkokuvassa kehräävä nainen on attikalaisesta punakuvioisesta lekythoksesta, 480–470 eaa. Palermon Museo Archeologico Regionale Antonino Salinas. Lähde: wikicommons.

Joululahjaksi olen äänittänyt uuden Antiikki nyt! podcastjakson. Tässä jaksossa pohdin Faustan, keisari Konstantinuksen puoliso elämää ja kohtaloa.

Vuonna 326 Konstantinus teloitutti poikansa Crispuksen. Pian tämän jälkeen Konstantinuksen vaimo Fausta katoaa lähteistä eli siis julkisuudesta. Mitä keisarinna Faustalle tapahtui? Minne katosi Fausta, keisari Konstantinuksen puoliso?

Fausta esiintyy usein näkyvästi Konstantinuksen hallinnon lyöttämissä rahoissa (esimerkiksi otsikkokuvan rahassa, kääntöpuolella teksti SPES REI PUBLICAE, ”valtion hyvinvointi”, kuvan lähde wikicommons), mutta vuoden 326 jälkeen hän katoaa rahoista. Kerron myös kiinnostavasta piirtokirjoituksesta (CIL X 678), jossa Faustan nimi raaputettiin pois, mutta oli vielä CIL X:n ediittoreille nähtävissä (kuva CIL X:n sivulta):

Podcast on kuunneltavissa Spotifyssä, Apple podcasteissa ja suoraan täällä: