Miksi jotkut ritualistit ovat jääneet jälkimaailman muistiin pyhinä miehinä kuten apostoli Pietari? Ja miksi toiset ritualistit muistetaan noitina ja velhoina?
Antiikki nyt! podcastsarjan uusimmassa jaksossa kerron yhdestä antiikin salamyhkäisimmistä hahmoista, Simon Samarialaisesta, jonka jälkimaailma tuntee Simon Maguksena. Miten Simon Samarialaisesta tuli Noita-Simon?
Antiikki nyt! -podcastin uusimmassa jaksossa kerron Rooman keisariajan salaperäisestä ihmeidentekijästä Apollonios Tyanalaisesta. Mutta aloitan jakson sitaatilla Jorma Eton runosta ”Suomalainen”. Mitä tekemistä Etolla on Apollonioksen kanssa? Ja mitä yhteistä Apollonioksella on Jeesuksen kanssa?
Blogin otsikkokuva on veistos 200-luvulta (Heraklionin arkeologinen museo, kuvan lähde: wikicommons). Veistoksen arvellaan esittävän Apollonios Tyanalaista, mutta se voisi olla melkein kuka tahansa muukin kreikkalainen filosofi keisariajalta.
Aku Ankka -sarjakuvissa kateuden valtaan joutuneet tulivat kateudesta vihreiksi. Antiikin roomalaisilla kateus ei ollut vihreää. Minkä väriseksi antiikin ihmiset ajattelivat kateuden?
Antiikki nyt! -podcastissa kerron kateudesta antiikin Kreikassa ja Roomassa, pahasta silmästä. Ketkä olivat kateellisia? Oliko kateus aina huono asia. Miten suojautua kateutta ja pahaa silmää vastaan?
Otsikkokuvan mosaiikki, josta myös kerron podcastissa, on peräisin roomalaisajan Antiokiasta (Hatay Arkeoloji Müzesi, Antakya, Inv.-Nr. 1024), kuvan lähde: wikimedia commons.
Antiikki nyt! podcastissa pohdin Carlo Levin omaelämäkerrallista romaania Jumalan selan takana (Cristo si é fermato a Eboli, 1945).
Carlo Levi (1902–1975) oli kirjailija, taidemaalari ja lääkäri. Mussolinin valtakaudella hänet kuten monet muutkin intellektuellit karkotettiin rangaistukseksi jonnekin ”Jumalan selän taa”. Levi karkotettiin vuosiksi 1935–1936 ensin Grassanoon ja sitten Alianoon. Aliano oli kirjassa kuvatun Gaglianon esikuvana.
Kiinnostuin Levin kirjasta antiikin magian kautta. Levin kuvaamia eteläitalialaisia uskomuksia ja tapoja on verrattu roomalaisen antiikin käytäntöihin. Podcastissani kerron näistä Levin kuvaamista tavoista ja uskomuksista.
Hyvää torstaita! Tervetuloa kuuntelemaan Antiikki nyt! -podcastsarjan toista kautta.
Tässä jaksossa kerron seitsenpäiväisen viikon kulttuurihistoriasta ja erityisesti torstaista, Juppiterin päivästä (latinaksi dies Iovis). Antiikin roomalaisten torstaipäivään liittyy kaikenlaista kiehtovaa. Oliko Juppiterin päivä myöhäisantiikissa juhlapäivä tai jonkinlainen vapaapäivä? Entä miten magian harjoittaminen liittyy torstaihin? Oliko torstai erityisen väkevä päivä? Entä Thor-jumala?
Antiikki nyt! -podcastsarja toinen kausi jatkuu maagisissa merkeissä. Keskustelen kreikan kielen ja kirjallisuuden tutkijan Saara Kauppisen kanssa antiikin magiasta. Podcastissa pohdimme esimerkiksi, mitä se magia oikein oli ja miten se erosi esimerkiksi uskonnosta tai lääkintätaidosta. Saara Kauppinen kertoo loitsuista, kirouksista ja kielen voimasta. Minkälaisia voimia magian harjoittamiseen ja harjoittajiin liitettiin? Miksi eroottinen magia on kaikkea muuta kuin romanttista? Miksi naiset on kirjallisuudessa perinteisesti yhdistetty magiaan? Näytteinä esitetään myös muutama loitsu, mutta älä kokeile näitä kotona!
Tämä podcast-jakso on saanut tukea Tieteen tiedotus ry:ltä.
Tervetuloa kuuntelemaan Antiikki ny! -podcastin toista kautta!
Tässä jaksossa pohdin ihmiskauppaa eli orjuutta antiikin Kreikassa ja Roomassa. Orjat olivat olennainen osa antiikin Rooman yhteiskuntaa ja talouselämää. He kuuluivat roomalaiseen elämään myös myöhäisantiikissa (200–600). Miten antiikin kirjoittajat suhtautuivat orjuuteen? Kyseenalaistiko kukaan orjuutta instituutiona? Mitä sanoi Aristoteles? Mitä mieltä olivat varhaiskristlliset kirjoittajat kuten apostoli Paavali ja kirkkoisä Augustinus? Kerron minkälaisia ajatuksia ja tunteita tutkijan mielessä nousee, kun tutkii antiikin orjuutta.
Antiikki nyt! -podcastissa keskustelemme roomalaisen historiankirjoittaja Tacituksen (n. 55–120) teoksesta Germania. Vieraanani keskustelemassa on dosentti Antti Lampinen, joka on tällä hetkellä Suomen Ateenan instituutin tutkija-opettaja ja joka on tutkinut kreikkalaisten ja roomalaisten käsityksiä muista kansoista ja etnisistä ryhmistä.
Tacituksen Germaniasta on sanottu, että se on maailman vaarallisin kirja, ja podcastin aikana selviää miksi. Pohdimme sitä, keitä germaanit oikeastaan olivat ja mitä roomalainen aristokraatti Tacitus heistä saattoi tietää. Perehdymme ajatukseen jalosta pohjoisesta villistä ja puhtaasta sekoittamattomasta suvusta. Podcastissa selviää myös, keitä lopulta olivatkaan ne kuuluisat fennit.
Antiikki nyt! -podcast-sarja on saanut tukea Tieteen tiedotus ry:ltä. Tämän podcastin äänityksen teimme etäyhteydellä, sekin siis onnistuu!
Tällä kerralla keskustelemme Euripideestä, ja vieraanani keskustelemassa on dosentti Tua Korhonen, Kreikan kirjallisuuden ja aatemaailman tutkija, Euripideen ja monien muiden antiikin tekstien kääntäjä. Hän oli mukana käännösprojektissa suomentamassa Euripideen näytelmiä, jotka ilmestyivät kokoelmassa Euripides, Alkestis, Foinikian naiset, Turvananojat, Hekabe, Andromakhe, Rhesos, suomentaneet Liisa Kaski, Tua Korhonen, Vesa Vahtikari, toimittanut Vesa Vahtikari. Teos: Helsinki, 2020.
Euripides (n. 480–406 eaa.) oli yksi antiikin Kreikan kirjallisuuden tunnetuimpia nimiä ja tragedian mestari. Euripideelta on meidän päiviimme säilynyt 19 näytelmää, mutta hänen arvellaan kirjoittaneen 98 tai 92 näytelmää. Euripides ammensi aiheensa kreikkalaisista myyteistä, joiden kautta hän käsitteli ihmiselämän haurautta ja arvaamattomuutta, rakkautta, vapautta ja kuolemaa, ystävyyttä, petosta ja kostoa. Ei mitään sen vähäisempää!
Tässä jaksossa keskustelemme erityisesti tragediasta Alkestis ja pohdimme isoja kysymyksiä kuolemasta, uhrautumisesta, sukupuolirooleista ja sukupolvien välisistä ristiriidoista.
Antiikki nyt! -podcast-sarja on saanut tukea Tieteen tiedotus ry:ltä.
Antiikki nyt! podcastissa keskustelemme roomalaisesta filosofista Senecasta (4 eaa.–65 jaa.). Vieraanani on Antti Oikarinen, joka on suomentanut Senecan Kirjeet Luciliukselle (Basam Books 2011, toinen painos 2021).
Seneca eli myrskyisänä aikana Rooman keisarikauden alussa, kun Julius-Claudiusten dynastian keisarit pönkittivät valtaansa väkivallalla ja mielivaltaisuuksilla. Keskustelemme Senecan monivaiheisesta elämästä ja stoalaisesta filosofiasta, josta hän ammensi voimaa vaikeina aikoina. Puhumme Senecan ajatusten koskettavuudesta ja pohdimme (ei mitään sen vähäisempää kuin) kuolemaa. Mikä oli Senecan suhde orjuuteen? Miten hän suhtautui roomalaiseen valtaan? Mitä Senecalle merkitsi ihmiskunnan yhteenkuuluvuus?
Senecan viisaus on ajatonta. Nyt juuri Seneca on taas esillä, koska hänestä on tehty elokuva, jota on tähdittämässä John Malkovich ja joka tulee levitykseen syksyllä 2022. Antiikki nyt! -podcast-sarja on saanut tukea Tieteen tiedotus ry:ltä.
