Blogi

Jälleen kerran on se aika vuodesta. Yliopiston opettajat ja tutkijat tuskailevat Suomen Akatemian hakemusten kimpussa. Koko syyskuu on aika lailla menetettyä aikaa yliopistojen elämässä. Suomen

Jälleen kerran lukemiseni eivät ole aivan viimeistä kvartaalia, sillä olen penkonut ullakon aarteita. Muistatteko vielä suomalaisen kulttuurilehden nimeltä Hiidenkivi? Ullakolta löysin niitä aika pinon, sillä

Huomenna, unikeonpäivänä selviää perheen unikeko. Päivän kunniaksi julkaisen uudestaan blogaukseni vuodelta 2012. Päivään on liittynyt erilaisia kansanuskomuksia ja hokemia, kuten: se joka nukkuu pitkään unikeonpäivänä,

Tein aikamatkan lapsuuteni vuosikymmeneen, 1970-luvulle, matkaoppaanani Minna Sarantola-Weissin kirja Reilusti ruskeaa: 1970-luvun arkea (WSOY 2008). Nuorena aikuisena ja vähän myöhemminkin suhtauduin 1970-luvun vanhoihin vaatteisiin, huonekaluihin,

Kesä on täynnä toivoa ja odotusta. Sosiaalinen media täyttyy upeista pionikuvista, on vaaleanpunaista, tumman punaista ja valkoista.   Nykyiset näyttävät puutarhojen pionit ovat vuosisatojen vaalimisen

Antiikin kreikkalaiset ja roomalaiset lainasivat ja omivat kaikkea mahdollista, väärensivät ja laittoivat ideoita ja kirjoituksia muitta mutkitta omiin nimiinsä. Kreikkalaiset ja roomalaiset ottivat käyttöönsä naapurikansojen

Viime vuonnakin muistelin blogauksessani 20.5 vuoden 451 taistelua, joka käytiin Attilan johtamien hunnien ja Aëtiuksen johtamien roomalaisten välillä. Taistelu kulkee Katalaunisten kenttien taistelun nimellä, ja

Oliko toukokuun 22. päivä vuonna 337 ratkaiseva hetki Euroopan historiassa? Rooman keisari Konstantinus kuoli 22. toukokuuta vuonna 337. Kristilliset jälkipolvet ovat antaneet hänelle lisänimen Suuri

Monet muistavat varmaan sadun padasta, joka ei lakannut kiehumasta. Ullakkoa siivotessa löysin Hanhiemon satuaarteen, jonka ihmeellisen kuvituksen lumoissa olin lapsena. Sadussa pieni köyhä tyttö saa

Esittelin Helsingin Sanomissa 18.4. uutta Euripides-suomennosta, jonka ovat ansiokkaasti tehneet Liisa Kaski, Tua Korhonen ja Vesa Vahtikari: Euripides, Alkestis, Foinikian naiset, Turvananojat, Hekabe, Andromakhe, Rhesos,

Aina ei tarvitse lukea juuri viimeisimmän kvartaalin kirjoja. Luin Gilgamesh-eepoksen Jaakko Hämeen-Anttilan vuoden 2000 suomennoksena. Akkadinkielinen eepos on 600-luvulta eaa., mutta sen tiedetään perustuneen aikaisempiin

Catulluksen ns. suudelmaruno Lesbialle (carmen 5) on käännetyimpiä roomalaisia runoja. Myös suomeksi on ainakin neljä tulkintaa, V.A. Koskenniemen, Pentti Saarikosken, Päivö Oksalan ja Jukka Kemppisen.