My book Barbariahttps://edinburghuniversitypress.com/book-barbarians-as-the-religious-other-in-the-late-roman-world.htmlns as the Religious Other in the Late Roman World has just been published by Edinburgh University Press. In a post on the
I am happy to announce that the Companion to Rome (c. 400–c. 1050), edited by Caroline Goodson and Julia Hillner, has just been published. The
Tämän Antiikki nyt1 podcastjakson aiheena on mahtisormus, neito hädässä ja sankarille luvattu puoli valtakuntaa. Vai miten tarina lopulta menikään? Länsi-Rooman keisarin sisar Justa Grata Honoria
Tässä jaksossa kerron Galla Placidian monivaiheisesta elämästä Länsi-Rooman sotaisissa vaiheissa. Hänen uransa alkoi keisarillisena prinsessana. Vuonna 410 Alarikin johtamat gootit valtasivat Rooman kaupungin ja samalla
Christmas is a time for presents, and this year we have a particularly welcome one. A forthcoming volume of articles, Women in Late Antiquity and
Historiasta tunnemme kaksi merkittävää kaulakoruskandaalia. Kuuluisin on vuoden 1785 kaulakoruskandaali, suuri vedätys, johon Ranskan kuningatar Marie Antoinette tahtomattaan sotkettiin. Kuningatar itse asiassa ei ollut osallinen,
Julkisessa keskustelussa tutkimus ja tietokirjat menevät usein sekaisin. Korkeatasoinen tietokirja tietenkin perustuu tutkimukseen, mutta se ei yleensä ole varsinainen tutkimus. Tosin raja ei ole aina
Rooma tuhoutuu jälleen kerran! Tällä kertaa YLE:n Elävä historia -podcastissa ”Imperiumin tuhon kaava: Miten länsi voisi välttää antiikin Rooman kohtalon?”. ”Miksi imperiumit kaatuvat? Näyttää väistämättömältä,
Yllättävien sattumusten kautta teimme syyskuussa pikavisiitin yhdessä myöhäisantiikin merkittävistä kaupungeista, nimittäin Augusta Treverorumissa. Kaupunki tunnetaan nykyään Trierin kaupunkina Saksassa. 300-luvun alussa siellä piti hovia tetrarkkikeisari
Tänään 22. elokuuta vuonna 408 surmattiin Stilicho, sotapäällikkö, joka oli käytännössä hallinnut Länsi-Roomaa keisari Honoriuksen aikana. Stilichon isä oli roomalaistunut vandaali, ratsuväen upseeri, ja hänen
Roomalainen runoilija Ausonius (n. 310 – n. 395) ylisti runosikermässään ”Bissula” germaanineitoa nimeltä Bissula. Runosta saamme selville, että Bissula on Ausoniuksen orja, joka oli jäänyt
”Mutta sinä yönä minä salaa lähdin matkaani hänen [äidin] jäädessään sinne rukoilemaan ja itkemään. … Tuuli puhalsi ja pullisti purjeemme, ja rannikko häipyi näkyvistämme. Mutta