Jokin aika sitten olin saksalaisen Dark-tv-sarjan lumoissa. Se on sekoitus scifiä, fantasiaa ja jännitystä, ja sen juonikäänteet ovat mutkikkaita ja mystisiä. Varoituksena ilmoitan, että tässä seuraa joitakin juonipaljastuksia, mutta lähinnä pohdin Dark-sarjan suhdetta antiikin Ariadne-myyttiin.
Kreikkalaisessa mytologiassa Ariadne oli Kreetan kuninkaan Minoksen tytär. Minos oli huonoissa väleissä Ateenan kanssa, koska Minoksen poika oli saanut surmansa Ateenassa. Minos lähetti mahtavan laivastonsa Ateenaa vastaan, ja sodan hävinneiden ateenalaisten oli alistuttava ankariin ehtoihin: heidän piti lähettää joka yhdeksäs vuosi Kreetaan seitsemän nuorukaista ja seitsemän neitoa, jotka syötettäisiin Minotauros-hirviölle labyrintissa. Ateenalainen supersankari Theseus päätti tappaa Minotauroksen ja lähti seuraavan nuorukaisten ja neitojen lastin mukana Kreetalle.
Ariadne rakastui Theseukseen ja päätti auttaa tätä salaa. Ariadne antoi Theseukselle taikalankakerän, jonka avulla Theseus osaisi takaisin labyrintista. Toisen version mukaan Ariadne antoi mukaan maagisen valokruunun, jonka avulla näki pimeässä. Ariadne neuvoi myös, miten lähestyä nukkuvaa Minotaurosta, jota piti tarrata kiinni karvoista, sekä salakuljetti labyrinttiin miekan Theseusta varten. Niinpä Theseuksen onnistui tappaa hirviö ja selvitä vielä labyrintista ulos. Ariadne pakeni Theseuksen ja ateenalaisten mukana laivalla Kreetalta.
Matkalla Theseuksen ja Ariadnen laiva pysähtyi Naksos-saarella. Ariadne nukahti rannalle, ja Theseus ateenalaisineen jatkoi matkaansa jättäen hänet sinne. Joidenkin versioiden mukaan Ariadne katosi ja häntä etsittiin turhaan, toisten mukaan Theseus hylkäsi hänet tahallaan ja joidenkin mukaan Dionysos-jumalan käskystä. Hylätyn Ariadnen löysi Dionysos, joka sopivasti saapui Naksokselle, ja Ariadnesta tuli hänen puolisonsa ja jumalatar.
Mutta mitä ihmettä tällä on tekemistä Dark-scifisarjan kanssa? Ensimmäisen kauden kuudennessa jaksossa yksi päähenkilöistä, teinityttö Martha esiintyy koulunäytelmässä ja esittää Ariadnea. Hän esittää tunteellisen monologin, jossa Ariadne valittaa kohtaloaan tähän tyyliin: kaikki asiat pysyvät samoina kuin ennen; pyörä kääntyy ympäri ja ympäri; yksi kohtalo on sidottu seuraavaan; kukaan ei pysty avaamaan solmuja.
Sarjan tapahtumapaikkana on kuvitteellinen saksalainen pikkukaupunki nimeltä Winden. Koulupoika Mikkel katoaa salaperäisesti, ja vähitellen selviää, että hän on joutunut menneisyyteen. Hänestä tulee yhden päähenkilön Jonaksen isä. Sarjassa päähenkilöt liikkuvat ajassa ja ovat siinä eksyksissä kuin labyrintissa.
Totta kai halusin selvittää, oliko Marthan lausuma monologi lainattu kirjallisuudesta. Se ei ole ainakaan antiikin kirjallisuudesta. Ariadnesta ei ole säilynyt antiikin draamoja, vaikka toki hän on innoittanut monia antiikin kirjoittajia kuten Catullusta ja Ovidiusta ja myöhempinä aikoina kuvataiteilijoita ja oopperasäveltäjiä. Juuri tässä Ariadne-innostuksessa katsomassa Richard Straussin oopperan Ariadne auf Naxos, jota esitetään parhaillaan Kansallisoopperassa. Esitys ei ollut oikein minun makuuni, koska toteutus näyttämöllä oli turhan sekavaa (joskus hyvä musiikki ja hyvät laulajat riittävät eikä siihen tarvitse lisätä levotonta toimintaa). Ei ollut Marthan monologi Straussin oopperasta.
Friedrich Nietzsche on kirjoittanut runon ’Ariadnen valitus’ (Klage der Ariadne). Ei ole Marthan monologi Nietzscheltäkään, jonka runo on tietysti innoittanut filosofit analysoimaan Ariadnen hahmoa modernin ihmisen levottomana sieluna, joka kulkee ikuisessa labyrintissa. No, toisaalta kreikkalaisen myytin Ariadne kyllä tiesi, miten labyrintin kanssa kannatti toimia. Hänellä oli taikalankansa tai valokruununsa (joka muuten nostettiin taivaalle Corona Borealis-tähtikuvioksi). Ariadnea kunnioitettiin antiikin aikana jumalattarena, Kreetalla erityisesti hedelmällisyyden tuojana.
Kun Dark-sarjaa ryhtyy seuraamaan Ariadne-teema mielessään, sieltä alkaa pompahdella esiin kaikenlaisia vihjeitä myytin suuntaan. Aikuisen Jonaksen huoneessa on kopio Ariadnea esittävästä maalauksesta ja kuvia labyrintista. Marthan kännykässä, jota käytetään aikamatkailussa, vilahtaa näytönsäästäjänä sana ’ariadne’. Aikamatkailusta kirjoitetun kirjan kustantajana vilahtaa ’Mino Tauros’. Toisen kauden lopussa Marthasta on tullut jo jumalattaren kaltainen supersankari.