Tekijä: maijastina

Kreikkalais-roomalainen antiikki on mukana juuri ilmestyneessä kaksiosaisessa Euroopan historiassa (toim. Tuomas Heikkilä, WSOY). Teos etenee teemoittain. Ensimmäinen osa Valta ja asema käsittelee maailmankuvaa, yhteiskuntaa ja taloutta.
Toinen osa Henki ja elämä puolestaan selvittää ihmiskuvaa, tieteitä ja taiteita. Osuudessani ”Ihmisen osa antiikissa” pohdin mm. orjuutta, ihmisoikeuksia, roomalaisia valloittajia, naisen asemaa, tuonpuoleista, hyveitä ja paheita antiikissa. Ja kaikki tämä kolmessakymmenessä sivussa! Minäkin olen siis joutunut opettelemaan tiivistä ilmaisua 🙂

Sturz der Tage in die Nacht (Fischer 2011) on Antje Rávic Strubelin uusin romaani. Se on surumielinen tarina 25-vuotiaasta saksalaisesta Erikistä, joka päätyy ruotsalaiselle lintusaarelle. Siellä hän rakastuu itseään 15 vuotta vanhempaan, saksalaiseen lintutieteilijään Inez Rauteriin. Taustalla on DDR-menneisyyden pimeitä salaisuuksia. Muuta en sitten paljastakaan.
Strubel on tämän syksyn Helsingin yliopiston Tutkijakollegiumin kirjailijavieraana. Hän piti viime keväänä vaikuttavan esitelmän Helsingin proosakonferenssissa. Esitys on luettavissa täällä.
Strubelin kirjoja ei ole (vielä) suomennettu. Pikainen haku netistä paljastaa, ettei Sturz der Tage in die Nacht ole vielä ehtinyt ilmestyä englanniksi, sen verran tuore kirja on.
Itämeri ja kesä lintuineen on kuvattu melankolisella hellyydellä. Strubelilla on selvästikin erityinen suhde Itämereen ja Ruotsiin, sillä hän on kirjoittanut myös ’käyttöoppaan’ Ruotsiin (Gebrauchsanweisung für Schweden, 2008).

Suurella ilolla tiedotan Marika Rauhalan väitöksestä Oulun yliopistossa 13.10.2012. Marikan väitöskirjatutkimus The Great Other of the Gods. The Greek Elite’s Image of the Cult of Kybele until the First Century CE käsittelee antiikin kreikkalaisten käsityksiä Kybele-jumalattaren kultista ja palvojista.
Suomenkielinen tiivistelmä on luettavissa täällä.
Onnea väitökseen!

XXI Finnish Symposium on Late Antiquity
in Tvärminne, 12-13 October, 2012
’Popular & Elite: Religious Practices in Late Antiquity’
Friday  12 October
12.45 Opening of the Symposium
13.00 Friday session I (Reading the Word, Reading the Picture)
– Guy Stroumsa: Reading practices in early Christianity and the individualization process
– Roald Dijkstra: Paulinus of Nola: Intermediary between the Elite and the Common Man
– Cillian O’Hogan: Elite perspectives on popular religious practices in fourth- and fifth-century Latin poetry
15.15 Friday session II: (Religious Practices: Magic, Touch, Purification, Dreams)
– Iain Gardner and Jay Johnston:  Prolegomena to considering the function of images in magical papyri and artefacts of ritual power from Late Antiquity
– Béatrice Caseau: Touching the Sacred: the privileges of the elite?
– Jesse Keskiaho: Prognostication from dreams from Late Antiquity to the early Middle Ages
Saturday 13 October
09.15 Saturday session I: (Reinterpretations: Instruction and Cult)
– Reidar Aasgaard: “Childhoods A.D. 400: Three saints on Christian upbringing”
– Fiona Kao: ”For one must in dealing with insensate folk be as audacious as a hawk”: Wealth and lineage in Late Antique female hagiography
– Rick Bonnie: Recycling of sculptural imagery in Late Antique Galilee. An archaeological reflection on their contemporary message and original meaning.
– Raimo Hakola: Kinneret Regional Project Excavations at Horvat Kur, Galilee, season 2012
13.00 Saturday session II: (Late Late Antiquity and the Rise of Islam)
– Sarah Stroumsa: Mass education and elite formation: the Almohad version
– Anthony Lappin: The Martyrs of Córdoba: popular and elite religion in a multi-faith environment
– Anna-Liisa Tolonen: Feasting at the Monastery of Ashmuni – Popular approaches to the Christian cult

Pitkäaikaisen projektin tuotos, Uskonnot antiikin Roomassa (Teos 2012) on juuri ilmestynyt! Tuli painosta eilen. Lisäkseni muita kirjoittajia ovat Marja-Leena Hänninen ja Ulla Lehtonen.
Kannen kuva on Vatikaanin Vergilius-käsikirjoituksesta, jossa on osia Aeneiksestä ja Georgicasta. Käsikirjoitus on ajoitettu 400-luvulle, ja se on kuuluisa loisteliaasta kuvituksestaan. Kannen kuvassa esitetään Karthagon kuningatar Dido suorittamassa uhria. Tavallaan kuvassa yhdistyvät varhainen, keisariaikainen ja myöhäisantiikin Rooma.

Pikainen visiitti Roomassa ”Pagans and Christians in Late Antique Rome” -konferenssin yhteydessä oli virkistävä ja nostalginen.
Rooma tuntui olevan edelleen sama ikuinen Rooma ja toisaalta vähän muuttunut. Hajut olivat ennallaan. Aivan kuin jotkut asiat olisivat toimineet sujuvammin kuin aikaisemmin, kuten jonot museoihin. Mutta liikenne oli yhtä kaaottinen kuin ennenkin. Mutta jotakin muutosta oli havaittavissa: siellä täällä näkyi rohkeita pyöräilijöitä! Ja aivan kuin Rooman keskusta on vähän siistimpi kuin ennen. Mutta samalla kun siinä ihastelin, astuin heti koirankakkaan.
Ara pacis Augustae on saanut komean uuden museon ympärilleen. Kävin myös Palazzo Altempsissa, jossa on kuuluisa kokoelma kreikkalaista ja roomalaista taidetta, mm. ns. Ludovisin Afrodite, itsensä ja vaimonsa surmaava galli sekä Ludovisin kuuluisa sarkofagi, joka esittää taistelun roomalaisten ja ’barbaarien’ välillä. Ja sitten museossa on tämä, Praetextatuksen hautapiirtokirjoitus:

 

From Thursday on I am participating in a conference ”Pagans and Christian in Late Antique Rome – Interpreting the Evidence”. The conference is held in the Hungarian institute in Rome (Palazzo Falconieri, Accademia d’Ungheria).
I am giving a paper with the title ”Artis heu magicis: The Label of Magic in the Fourth-Century Conflicts and Disputes”.

Syyskuu on mennyt touhukkaasti opetuksen merkeissä. Meneillään on antiikin historian ja mytologian peruskurssi. Kurssimateriaali päivittyy luentojen edetessä.
Käyn hyviä keskusteluja opiskelijoiden kanssa. Myös perheen teini haastaa minua kysymyksillään (ne tavalliset: ”Mitä hyötyä on historian tutkimisesta? Ja erityisesti antiikin historian tutkimisesta?”). Tämä kaikki pitää skarppina.
Teini kysyi myös, ihailenko roomalaisia. Selitin, että en suinkaan tutki antiikin roomalaisia sen takia, että heitä ihailisin. On tuhatkunta asiaa, joita roomalaisissa en todellakaan arvosta.
Mutta on kyllä muutama asia, joita ei voi olla ihailematta. Jokunen roomalainen kirjoitti aika vaikuttavia runoja. Joitakin kauniita seinämaalauksia. Akvedukteja katsellessa ei voi olla ihailematta muutamaa roomalaista rakennusmestaria. Välimerellä kulki jokunen viljaa, viiniä ja oliiviöljyä kuljettanut laiva.

Uusin blogaukseni aina ajankohtaisesta aiheesta Suomen Akatemian verkkolehdessä A Propos: ”Yhteinen valuutta yhdistää”.