Tekijä: maijastina

Emperors and the Divine: Rome and its Influence
Symposium at Helsinki Collegium for Advanced Studies,
University of Helsinki
In the course of history, the divine sphere has often been harnessed to serve the needs of political leaders. Political power has frequently been legitimized as authorized of the divine forces. In pre-modern societies, and especially in the Roman Empire, phenomena that we call religion and politics were closely intertwined, indeed inseparable. This can be perceived at its clearest in the relationship of the Roman emperors to the divine – in their support of different divinities, in their role as the mediators between the divine and humankind, and in their religious policies. The closeness to the divine was a way of legitimization of imperial power.
The purpose of the symposium is to bring together scholars from different disciplines to discuss the mutual problems of the research of Roman emperors – that is, scholars of history, classics, comparative literature, archaeology, comparative religion, Biblical studies, church history and Roman law. The symposium aims at connecting scholars working on the earlier imperial period and late antiquity, research fields that often tend to remain as separate.
The symposium will combine the scholarly discussions on the emperors as the protégés of particular gods, the emperors as the representatives of the divine sphere and even as (more or less) divine beings themselves. One of the aims of the symposium is to discuss the phenomenon of emperors and the divine in a wide-ranging perspective, also bringing Christian material into the larger context of the Roman Empire.
The programme

Suurella ilolla tiedotan Päivi Kuosmasen väitöksestä Turun yliopistossa ensi perjantaina 13.12.2013.
Väitöskirjan nimi on The Nature of Nomadic Power. Contacts between the Huns and the Romans during the Fourth and Fifth Centuries (Paimentolaisvallan luonne. Hunnien ja roomalaisten väliset kontaktit 300–400-luvulla).
Virallisena vastaväittäjänä toimii Dr. Thomas Brüggemann(Martin-Luther-Universität Halle-Wittenberg) ja kustoksena professori Auvo Kostiainen.
Väitöskirjan elektroninen versio on luettavissa täällä.

Turussa väitellään harva se viikko. Tällä kertaa vuorossa on Marika Räsänen, jonka väitöskirja The Restless corpse. Thomas Aquinas’ remains as the centre of conflict and cult in late medieval southern Italy (Rauhaton ruumis. Tuomas Akvinolaisen pyhäinjäännökset kamppailun ja kunnioituksen kohteena myöhäiskeskiajan Etelä-Italiassa) tarkastetaan Turun yliopistossa 7.12.2013.
Virallisena vastaväittäjänä toimii professori Constant Mews Monash-yliopistosta Australiasta ja kustoksena kulttuurihistorian professori Hannu Salmi.
Onnea väitökseen!

Suurella ilolla tiedotan Antti Lampisen väitöksestä Turun yliopistossa ensi lauantaina.  Antin väitöskirjatutkimus Istae contra omnium religiones. Characterizing Northern Barbarian Religiosity in the Graeco-Roman Literary Tradition from Hellenism to the Later Empire selvittää pohjoisten kansojen uskonnollisuuden kuvauksia kreikkalais-roomalaisessa kirjallisuudessa hellenistiseltä kaudelta
myöhäiselle keisariajalle.
Vastaväittäjänä on professori Greg Woolf St. Andrewsin yliopistosta Skotlannista ja kustoksena professori Jyri Vaahtera.
Väitöskirjan elektroninen versio on luettavissa täällä.

Muutama vuosi sitten ilmestyi pieni helmi, Keisari Augustus. Yksinvaltiaan elämä ja teot (Basam books, 2009) Pekka Tuomiston suomentamana ja toimittamana.
Kyse on yhdestä Rooman historian kuuluisimmasta piirtokirjoituksesta ja propagandatekstistä, Res gestae. Siinä keisari Augustus elämänsä loppupuolella kertoo saavutuksistaan, luettelee voittojaan sisällissodissa ja ulkoisia vihollisia vastaan käydyissä sodissa, listaa saamiaan kunnianosoituksia, järjestämiään juhlia ja näytäntöjä ja kustantamiaan rakennushankkeita.
Augustus mainitsee itselleen edullisia asioita, jättää paljon sanomatta ja esittää erinäisiä historiallisia tapahtumia aika lailla vapaasti kotiin päin tulkiten. Hän esimerkiksi ilmoittaa armahtaneensa ”kaikki armoa anovat kansalaiset” sisällissodan jälkeen. Kuten Tuomisto  tarkentaa, tämä ”ei aivan pidä paikkaansa, kun muistellaan Perusian tuhoamista ja Filippoin taistelua ja Brutuksen päätä Caesarin patsaan juurella” (s. 48).
Augustuksen tekstin vastapainona on hyvä lukea Tuomiston perusteellisia ja aika ajoin kuivan huumorin maustamia selityksiä ja taustoituksia. Esimerkiksi kommentoidessaan Augustuksen projektia, jossa Sibyllan kirjat puhdistettiin epäaitona pidetyistä kohdista, Tuomisto huomauttaa, että ”jäljelle jäänyt osuus oli yllättävästi erittäin suosiollinen hänen ajamalleen roomalaisia perusarvoja korostavalle yhteiskunnalliselle ohjelmalle” (s. 71).

Pohdintojani orkideatieteistä on nyt luettavissa Suomen Akatemian verkkolehden A propos -blogissa.

Luentosarja
IMPERIUM ROMANUM
Ajankohta: II periodi 29.10–12.12.2013
ti 12–14, to 12–14, F24 Sali 135, Helsingin yliopisto
Opettaja: dos. Maijastina Kahlos, Latinan kieli ja Rooman kirjallisuus, Maailman kulttuurien laitos / Tutkijakollegium.
Ilmoittautuminen: Weboodissa 29.10 mennessä
Aihe:
Imperium Romanum -kurssin aiheena on Rooman valta Välimeren maailmassa 300-luvulta eaa. – 300 luvulle jaa. Kurssilla pohdimme, millaisia roomalaiset olivat valloittajina ja millaisina vallanpitäjinä he esittivät itsensä. Miten Rooman valta oikeutettiin? Miten Rooman valtaa vastustettiin provinsseissa? Samalla pohdimme myös, millaisia olivat provinssien asukkaat, alamaiset, ja millaisina heidät esitettiin. Keitä olivat Rooman kansalaiset ja minkälaisin ehdoin pääsi kansalaiseksi? Mikä oli keisarin rooli roomalaisen vallan lujittamisessa? Lopuksi pohdimme, oliko antiikin Roomassa ihmisoikeuksia.
Suoritustapa:
Kurssi koostuu luennoista ja tekstiselityksistä. Kurssin voi suorittaa osallistumalla joko
1)    luennoille ja tekstiselitystunneille (+tenttiin)
tai
2)    pelkille luennoille (+tenttiin).

• Luennoille osallistumiseen ei vaadita latinan kielen taitoa. Tekstiselityksiin tarvitaan latinan kielen taito. Luennoilla tehdään pieniä tekstianalyysitehtäviä, ryhmäkeskustelutehtäviä ja kotitehtäviä.

• Tekstiselitystunneilla käymme läpi Rooman kirjallisuudesta valikoiman tekstejä, joissa käsitellään Roomaa valloittajana ja provinssien asukkaita alamaisina. Mukana on roomalaisia puhujia (Cicero), historiankirjoittajia (Caesar, Livius, Tacitus, Ammianus Marcellinus), runoilijoita (Vergilius, Claudianus, Rutilius Namatianus), piirtokirjoituksia (Res gestae), lakitekstejä, kristillisiä kirjoittajia (Lactantius, Augustinus).

Kurssin tavoitteet:
Kurssin jälkeen opiskelija tuntee keskeisimmän antiikin roomalaisten vallankäyttöön liittyvän historian ja käsitteistön. Hän ymmärtää roomalaisen maailman ilmiöitä ja osaa analysoida ja arvioida kriittisesti roomalaisten vallankäytöstä kertovia lähteitä.
Korvaavuus: 4 op luennot ja tekstiselitystunnit / 2 op luennot
 

Riivaus. Romanttinen kertomus on A.S. Byattin tunnetuin romaani, josta on tehty myös elokuva. Alkuteos Possession. A Romance ilmestyi v. 1990, suomennos (Marja Alopaeus, Teos) vasta v. 2008. Elokuvaa en ole nähnyt, kirjaan tartuin ilman sen kummempia ennakko-odotuksia.
Riivaus kertoo tarinaa usealla tasolla. Yhdellä tasolla ovat 1980-luvun kirjallisuudentutkijat teorioineen, liminaalisuuksineen ja strukturaatioineen. Toisella tasolla ovat 1800-luvun viktoriaanisen Englannin runoilijat, kuvitteelliset Randolph Henry Ash ja Christabel LaMotte. Mukaan Byatt punoo lisäksi runoja, tarinoita ja tutkijoiden hengentuotteita.
Riivauksessa kiehtovina se, miten tutkijan työ kuvataan salapoliisitarinana. On johtolankoja, päättelyä, intuitiota. Osa sivuhenkilöistä on huvittavia, joskin ehkä turhan tyypiteltyjä (kuten amerikkalainen professori Cropper, joka metsästää mitä tahansa Ashiin liittyvää fyysistä jäännettä). On valovoimainen Wolff, joka rinnalla päähenkilö Roland tuntee itsensä mitättömäksi. Wolff on pitänyt arvovaltaisen esitelmän ”Potentti kastraatti: Balzacin hermafrodiittisten sankarien/sankarittarien fallosentrinen strukturaatio”.
On myös vakava professori Blackadder, jolta ei voi odottaa minkäänlaista ohjauksen kaltaistakaan. Blackadder tuntee hengenheimolaisuutta luonnontieteilijän kanssa, joka

”keräsi maastosta pussiin pöllön ulostepalloja, laittoi niihin nimilaput ja myöhemmin hajotti ne osiin pinseteillä, pani dekanttereihin, liotti niitä kaikenlaisissa puhdistusaineissa, järjesti ja ryhmitteli pöllön tiiviiden luu-, hammas- ja karvapakettien sisältämät hituset ja osaset hahmotellakseen kuolleen päästäisen tai vaskitsan, joka oli paennut, kohdannut kuolemansa ja kulkenut pöllön suoliston läpi” (s. 48).

Pitkällisten kehittelyjen, lainausten ja runoelmien jälkeen kaikki mysteerit ja ongelmatkin selviävät jotenkin liian helposti ja tarina loppuu äkisti. Päähenkilö voittaa jäisen kaunottaren (toinen päähenkilö) rakkauden. Kaiken muun ihmeellisen ja mielikuvitukselliseltakin tuntuvan olen valmis uskomaan, mutta se, että kirjan lopussa Roland saa yhtäaikaa työtarjoukset kolmesta yliopistosta, on kyllä täysfantasiaa!
 

Today I received my copy of Der Fall Roms und seine Wiederauferstehungen in Antike und Mittelalter! The book has been edited by Karla Pollmann and Henriette Harich-Schwarzbauer and published in Millennium series (de Gruyter, 2013).
The book is a collection of articles in German, English and Italian on the Fall of Rome and its reconfigurations in Late Antiquity and Middle Ages. The Fall of Rome here refers to the infamous sack of Rome by Alaric’s Goths in 410.
My article is on the ideas of divine anger and divine favour in Late Antiquity. The sack of Rome in 410 also features in my article, among other issues.