Rainer Maria Rilke oli kirjeenvaihdossa nuoren wanna-be-runoilijan Franz Xaver Kappusin kanssa 1900-luvun alkupuolella. Kirjeenvaihto julkaistiin v. 1929, ja Liisa Enwald suomentanut sen nimellä Kirjeitä nuorelle runoilijalle (TAI-teos 1993).
Rilke antaa neuvoja kirjoittamisesta ja oman äänen etsimisestä. Kirjallisten pohdintojen lomasta voi lukea Rilken tunnelmista ja tuntemuksista. Rilken kirje Roomasta 29.10.1903 on hyvä muistutus meille Rooma-intoilijoille siitä, että Ikuisen kaupungin voi nähdä toisellakin tavalla:

“Meitä ahdisti myös vieraus ja kodittomuus, eikä vähiten se painostava tunnelma, mikä Roomassa (sitä vielä tuntemattomalle) alkupäivinä aina syntyy, kiitos kuolleen ja raskaan museomaisuuden, jota se henkii, kiitos sen maasta kaivetun ja työläästi pystyssä pysyvän menneisyyden (jolla pieni nykyisyys kokee ruokkia itseään), ja kiitos sen suhteettoman arvostuksen, jota filologit ja muut oppineet, ja tusinaturistit heidän perässään, osoittavat näille rappeutuneille esineille, jotka eivät ole kuin satunnaisjäänteitä toisesta ajasta ja elämästä, sellaisesta, joka ei ole ja jonka ei pidä ollakaan meidän omaamme.” (Rainer Maria Rilke, Kirjeitä nuorelle runoilijalle, suom. Liisa Enwald, s. 39-40).

Myöhemmin kirjeessä Rilken sävy kyllä vähän pehmenee:

”Jotain tuollaista katseltuaan voi jälleen koota itsensä keskellä turhuuden melua, jota kaupunki (todella anteliaasti) tyrkyttää, ja voi opiskella taas hitaasti ne harvat asiat, joissa ikuisuus pysyy ja joita voi rakastaa, ja saa tuntea hiljaisuudessa yksinäisyyden kosketuksen” (Rainer Maria Rilke, Kirjeitä nuorelle runoilijalle, suom. Liisa Enwald, s. 40).

Recommended Posts

2 Comments

  1. Kiitos Maijastina tästä vinkistä — minä en ole vielä lukenut tekstejä Rilke-Rooma -akselilla, mutta nyt tämä on minulle hyvin ajankohtaista.

  2. Rilkellä on siinä kirjeenvaihdossa Kappusin kanssa kolme Roomasta lähetettyä kirjettä. Ja kiinnostavaa myös, että kokoelmassa on Rilken kaksi kirjettä Ruotsista.


Add a Comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.