Ensimmäinen adventtisunnuntai on vietetty, joten joko saan tehdä ensimmäisen joulublogauksen? Lissabonissa kuten Helsingissäkin ovat kaupat aloittaneet joulutavaroiden ja suklaiden myynnin jo ajat sitten lokakuussa. On ollut joulutoria myyntikojuineen, ja joulukuuset ovat ilmestyneet julkisiin rakennuksiin.
Joulun odotukseen liittyy valmistelemista ja odotusta. On mielenkiintoista havaita, miten tärkeää valmistava askartelu on ja mitä eri muotoja sillä on eri kulttuureissa. Suomessa viritetään nykyään tonttuovia – se on mennyt minulta vähän ohi, mutta minun juttuni on ollut joulukalenterin ja sen yllätysten kokoaminen. (Toiset puolestaan ovat tykänneet luukkujen avaamisesta).
Portugalissa – kuten Italiassakin – rakennetaan seimikuvaelma (presépio). Suuressa tavaratalossa on oma osastonsa jouluseimien kilpavarustelua varten.
Kaupoissa ja tavarataloissa kiertely on harrastelevan kulttuurintutkijan kannalta kiinnostavaa. Vaikka vaate- ja meikkiosastot pursuavat sitä samaa, niin ruokaosastolla tulevat esiin paikalliset erot. Tässä on joulua varten myynnissä kuivattua turskaa (bacalhau):