tikkukirjaimet.jpg
Olen luvannut Likalle, että ensi sunnuntaina ei lueta eikä kirjoiteta mitään. Tosin yritin selittää, että ei se niin helppoa ole. Kun on näsäviisas tutkija, alkaa hiusten halkominen: ei saa lukea edes vahingossakaan maitopurkin kyljestä mitään; voiko tietää bussin numeroa, jos sitäkään ei saa lukea; sitten ei varmaan saa lukea tekstareitakaan; voiko pelata pelejä, joissa on kirjaimia; entäs iltasadun lukeminen, jne.
Jos jättää saivartelun sikseen, on lupauksen henki tärkeämpi kuin kirjain. Ei siis kirjaimia sunnuntaina. Ei tietokoneella ja netissä roikkumista. Tiukkaa tekee, mutta varmasti hyvää. Vain ulkoilua, yleistä löntystelyä, pelailua, piirtämistä, olemista. Siivousta!

Recommended Posts

2 Comments

  1. Onnistuiko?

  2. Onnistui eikä tehnyt tiukkaakaan, kun idean henki oli tärkeämpi kuin kirjain. En edes koskenut päivän lehtiin. Iltasadun lukeminen sallittiin 🙂
    Ja maanantaina taas kirjaimet töissä maistuivat aikaisempaa paremmin!


Comments are closed for this article!