Yllättävien sattumusten kautta teimme syyskuussa pikavisiitin yhdessä myöhäisantiikin merkittävistä kaupungeista, nimittäin Augusta Treverorumissa. Kaupunki tunnetaan nykyään Trierin kaupunkina Saksassa. 300-luvun alussa siellä piti hovia tetrarkkikeisari Constantius Chlorus ja hänen jälkeensä keisari Konstantinus, jolle jälkimaailma on antanut lisänimen Suuri. Tetrarkia eli neljän keisarin hallinto oli 200–300-luvun vaihteen yrityksistä vakauttaa keisarivaltaa ja estää vallananastajien nousut. Myös keisari Konstantinus oli alkuaan yksi tetrarkkikeisareista, tosin kuitenkin armeijan keisariksi huutama ehdokas ja siten muiden tetrarkkien silmissä vallananastaja. Konstantinus lopulta romutti koko neljän keisarin systeemin ja voitettuaan kilpailevat tetrarkit hallitsi koko Rooman valtakunnan yksinvaltiaana.
Trierissä kuljimme Konstantinuksen ja hänen äitinsä Helenan jalanjäljissä. Konstantinuksen ja hänen isänsä hallitusaikana kaupunkiin rakennetuista mahtirakennuksista on säilynyt hätkähdyttävän hyvin ns. Aula Palatina eli Konstantinuksen basilika. Nykyään rakennus on luterilainen kirkko ja sisältä hyvin yksinkertainen. Tässä on kuviteltava mosaiikein ja marmorein koristellut seinät ja lattiat. Rakennuksen alta on löydetty hypokausti eli lattian alla kulkeva lämmityssysteemi. Basilika oli aikoinaan yhteydessä keisarilliseen palatsiin. Nyt basilikan kyljessä on 1500-1700-lukujen aikana rakennetu ja laajennettu vaaliruhtinaan palatsi.
300-luvun alussa rakennettiin myös keisarillinen kylpylä:
Augusta Treverorum oli Rooman valtakunnan länsiosan tärkeimpiä kaupunkeja, jo ennen kuin siitä tuli keisarillinen kaupunki eli pääkaupunki. Myöhäisantiikissa pääkaupunki oli siellä, missä keisari kulloinkin piti hovia, ja niitä olivat Arelate (Arles), Mediolanum (Milano), Ravenna, joskus jopa Rooma (!), Thessaloniki, Nikomedeia, Konstantinopoli ja Antiokia. Trierin tärkein maamerkki on hyvin säilynyt komea kaupunginportti, Porta Nigra, joka rakennettiin jo 100-luvun lopussa. Samoin 100-luvulta on amfiteatteri (huomaa: siis oikea amfiteatteri, jonka muoto on ovaali).
Juuri kun vierailimme amfiteatterissa, olivat innokkaat urheilijat juuri harjoittelemassa gladiaattoritaistelua. Se olikin kunnon bootcamp 27 asteen helteessä. Kaksi kaveria taisteli, ja kolmas ohjasi. Amfiteatterin alle pääsee katsomaan kellaria, jossa on vielä jälkiä puisista nostolavoista. Amfiteatterista on löydetty myös kiroustauluja.
Konstantinuksen äiti Helena on myös läsnä Trierissä, vaikka ei ole täysin varmaa, asuiko hän koskaan Augusta Treverorumissa Konstantinuksen tai puolisonsa Constantiuksen pitäessä siellä hovia. Myöhemmän paikallisen ehkä 800-luvulta alkaneen tradition mukaan Helena olisi ollut kotoisin Trierin seudulta ja hänen kuolemansa jälkeen hänen maalliset jäänteensä olisi siirretty Trieriin. Myöhäisantiikin lähteiden mukaan Helena kuitenkin kuoli Roomassa ja haudattiin sinne. Hänen jäänteinään pidettyjä reliikkejä sitten kyllä siirreltiin Roomassa sarkofagista ja kirkosta toiseen. Helena on sen verran maineikas pyhimys, että Trier sitkeästi pitää kiinni traditiosta: Trierin tuomiokirkon kryptassa esitellään Helenan pääkalloa. Alla olevassa kuvassa pääkallo on suljettuna pyhäinjäännösrasiaan. Konstantinuksen äidistä voit kuunnella lisää podcastistani.