juti.jpg
Historiantutkimuksen legenda Eino Jutikkala täyttää 99 vuotta. Kaikki kunnia hänelle, mutta minun on myönnettävä, että joitakin vuosia sitten minun kuvani hänestä romahti. Luin haastattelun, jossa hän puhui vapaussodasta ja korosti, että se sota oli nimenomaan vapaussota.
Vuoden 1918 sodalla on monta nimeä sen mukaan mitä osaa tuossa sodassa korostetaan: puhutaan kansalaissodasta, sisällissodasta, vapaussodasta, luokkasodasta, punakapinasta jne.
Mitä ongelmaa on siinä, jos Jutikkala puhuu vapaussodasta? Nyt tietenkin nurisen täällä melko lailla nuoremman sukupolven edustajana eli näkökulmani on hiukka toisenlainen kuin 99-vuotiaan Jutikkalan.  Kuitenkin Jutikkalan iso ongelma tässä on siinä, että hän on historioitsija. Historiantutkijan kuuluisi nähdä asiat isommissa yhteyksissään ja ainakin yrittää tietoisesti irrottautua omista – sukunsa, yhteiskunnallisen aseman ja muiden erilaisten taustojensa – painolasteista. Jos historiantutkija ei edes yritä tehdä sitä, niin kuka muu sitten?
On yhtä yksipuolista puhua pelkästä vapaussodasta kuin pelkästä sisällissodasta. Nimitys vuoden 1918 sota on neutraalein ja pitää sisällään sodan eri puolet. Historioitsijana Jutikkalan pitäisi tämä ymmärtää …

Recommended Posts

1 Comment

  1. Eiköhän professori Jutikkalalla ole oikeus omiin mielipiteisiinsä myös historioitsijana. Etenkin, kun vuoden 1918 sotaa voidaan hyvin perustein kutsua sekä vapaussodaksi, punakapinaksi, sisällissodaksi, kansalaissodaksi että vaikka miksi.
    Jutikkala on nykyään siitä harvinainen ihminen, että hänellä on sisällissotaan myös kokijan näkökulma. Silloin hengissä olleita ei ole enää elossa montaa.


Comments are closed for this article!