Galla Placidia on myöhäisantiikin kiehtovimpia hahmoja, josta on kirjoitettu useita tutkimuksia ja jopa romaaneja. Hänestä kertoo myös Hagith Sivanin tutkimus Galla Placidia. The Last Roman Empress (2011).
Galla Placidia oli Rooman keisari Theodosius I:n tytär. Hänen veljensä Honorius ja Arcadius jakoivat Rooman valtakunnan hallinnon Theodosiuksen kuoltua vuonna 395.
Vuonna 410 Alarikin johtamat gootit valtasivat Rooman kaupungin ja hävityksen jälkeen veivät Galla Placidian panttivankina mukanaan. (Keisariveljet Honorius ja Arcadius oleilivat turvassa hoveissaan Ravennassa ja Konstantinopolissa). Alarikin kuoltua goottien johtoon nousi Athaulf, joka vahvistaakseen asemaansa otti vaimokseen Galla Placidian. Sitä, oliko Galla Placidia myötämielinen vai pakotettiinko hänet liittoon, eivät lähteet kerro. Roomalainen historioitsija Orosius kuitenkin kirjoittaa, että Gallan myötä Athaulf kuitenkin luopui halustaan tuhota roomalaiset ja päätti ryhtyä palauttamaan Rooman nimen kunniaa goottien voiman avulla. Orosius antaa ymmärtää, että Galla ikään kuin kesytti villin gootin.
Galla ja Athaulf saivat pojan, joka kuitenkin kuoli pian syntymänsä jälkeen. Heidän avioliittonsa ei kestänyt kauan, sillä pian Athaulf murhattiin goottien keskinäisissä kärhämissä. (Ja tässä yhteydessä nousee pakostikin mielikuva nuijilla toisiaan paukuttelevista gooteista, koska minäkin olen lapsena lukenut Asterixin ja gootit).
Galla Placidia palautettiin lunnaita vastaan Honoriuksen hoviin, ja pian tämä naitettiin hovin johtomiehelle sotapäällikkö Flavius Constantiukselle (v. 417). Tämän Constantiuksen asema oli nyt niin vahva, että Honorius korotti hänet kanssahallitsijakseen vuonna 421. Galla Placidia sai arvonimen Augusta. Constantius III kuitenkin kuoli muutaman kuukauden kuluttua keisariksi nousunsa jälkeen.
Honoriuksen kuoltua Constantiuksen ja Galla Placidian 6-vuotias poika Valentinianus nostettiin keisariksi vuonna 425 erinäisten valtataistelujen jälkeen. Gallan poika Valentinianus III oli keisarina vuoteen 455, ja Gallalla oli huomattava valta poikansa alaikäisyyden aikana.
Galla Placidian elämänvaiheita valottavat roomalaiset ja kreikkalaiset lähteet (varsinkin historiankirjoittajat) sieltä täältä. Usein roomalaisten mieskirjoittajien jälkiviisaat tuomiot keisarinnasta ovat nihkeitä. Cassiodorus (Variae 11.1.9) valittaa, että Galla Placidia heikensi armeijaa liian paljolla rauhalla. Cassiodoruksen huomio on mielenkiintoinen, sillä hän puhuu ajasta, jolloin useat roomalaiset sotilasjohtajat taistelivat vallasta lännessä ja gootit, frankit, vandaalit ja Attilan johtamat hunnitkin suhasivat ympäri valtakuntaa.
Paljon jää kuitenkin naisesta spekulaatioiden varaan. Sivan esittää Galla Placidiassa monia perusteltuja arvioita Gallan vaikutusvallasta ja toiminnasta. Samoin kirjassa taustoitetaan myöhäisantiikin aristokraattinaisten elämää.
Hagith Sivan on kutsuttuna puhujana Tvärminnessä järjestettävässä myöhäisantiikin 23. symposiumissa ensi viikonloppuna.

Recommended Posts

No comment yet, add your voice below!


Add a Comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.