Julkisessa keskustelussa tutkimus ja tietokirjat menevät usein sekaisin. Korkeatasoinen tietokirja tietenkin perustuu tutkimukseen, mutta se ei yleensä ole varsinainen tutkimus. Tosin raja ei ole aina selkeä; on aloja, jossa suomenkielinen tietokirja voi olla samalla kirjoittajan tekemä tutkimus (alaviitteineen kaikkineen), esimerkiksi näin on usein Suomen historian ja kotimaisessa kirjallisuuden kohdalla.
Omalla kohdallani ero on selkeä. Varsinainen työni on antiikintutkimus, jonka tuotokset, vertaisarvioidut tieteelliset artikkelit ja monografiat, julkaisen englanniksi kansainväliselle tiedeyleisölle.
Tietokirjojen kirjoittaminen on rakas harrastukseni, jota teen vapaa-aikanani, samoin kuin kirjoitan blogikirjoituksia ja äänitän podcasteja. Välillä mietin, kumpi elämänala on ominta itseäni. En tiedä ihan varmasti, mutta tietokirjojen kirjoittaminen on minulle valtava ilo.
Tutkimus ja tietokirjat limittyvät yhteen elämässäni, koska tietokirjojeni aiheet nousevat tietysti tutkimuksistani. Esimerkkinä tästä kaksoiselämästäni ovat barbaarit. Muutama vuosi sitten ilmestyi tietokirjani Roomalaiset ja barbaarit (Otava 2020), ja se syntyi monivuotisen tutkimushankkeen ohessa.
Varsinaisesta tutkimuksestani on nyt ilmestymässä tieteellinen opus Barbarians as the Religious Other in the Late Roman World (Edinburgh University Press).
Siis barbaareja odotellessa …