Tekijä: maijastina

Tämän vuoden Tieteiden päivien teemana on ”Kriisi – uhka ja alku”. Tieteiden yössä torstaina on lisää esitelmiä, saman kriisi-teeman puitteissa.
Itse pidän esitelmän Tieteiden yössä, Suomen Rooman instituutin sessiossa. Rooman valtakunnan ongelmat 300-400 -lukujen vaihteessa on kaikkien kriisien kliimaksi 🙂  joten esitelmäni sivuaa sitä. Otsikkona ”Barbaareja odotellessa – Rooman valtakunta kriisissä 300-luvun lopussa”.

Vielä yksi väitös ennen vuodenvaihdetta!
Jesse Keskiaho väittelee aiheesta ”The Reception and Use of Christian Ideas about Dreams and Visions in the Early Middle Ages (400–900)” (Unia ja näkyjä koskevan kristillisen ajattelun vastaanotto ja käyttö varhaiskeskiajalla (400–-900), Helsingin yliopistossa tänään kello 10 Arppeanumissa.
Paljoa onnea väitökseen!

Kodittomille koirille (Like 2011) on Jani Niemisen toinen runokokoelma. Siinä runojen minä ja koira päätyvät jonnekin Helsingin seudulle pettymysten ja kaatuneen avioliiton jälkeen. Runojen minä rypee kyllä itsesäälissä (Kafkan seurassa), mutta kaikki tapahtuu ironian ja huumorin sävyttämänä. Tykästyin Niemisen konstailemattomaan tyyliin: hän osaa tiivistää muutamalla osuvalla lauseella tunnelmat. Esimerkiksi:

”Mies astuu huoneet, etsii ruokaa / viikset väristen / kauhoo makkarasoppaa kattilasta / tarjoaa minullekin.” (s. 75)

Ehkä vielä enemmän innostuin Niemisen esikoiskokoelmasta Kylässä (Like, 2009). Siinäkin on tiiviisti rakennettuja kuvia ja tunnelmia maaseutuelämän tuskista ja kylien kummajaisista. Runoissa piirtyy isoisän lohdullinen hahmo. Surua isoisän kuoltua runoilija kuvaa mm. näin:

”Isoisä kannetaan ulos, vanhaksi käynyt joulukuusi. / Sängyn päälle jää villapaita, puen sen suruni ylle.” (s. 29).

Toisessa kokoelmassa minua hieman häiritsi muutaman runon saarnaava yhteiskunnallinen paatos (kokoelman loppupuolella). Se kaikki on totta ja tärkeää, mutta liika auki selittäminen vaivaannuttaa. Hyvä runo tehoaa saarnaamattakin. Vetoankin kirjailijoihin: älkää selittäkö, vaan näyttäkää. Jätetään yhteiskunnallinen analyysi sosiologeille.

What would be more appropriate theme in these darkening December days than death?  Helsinki Collegium for Advanced Studies organises the symposium Death in Literature that starts tomorrow. The papers at the symposium discuss the representations of death and dying in literature. The papers ranges widely, embracing literature in its totality, from Antiquity till the modern times.
This means that ancient Greco-Roman literature is included. I will speak about the late antique funerary poems with the title ”Singing Life and Death – Funerary poems on Late Antique epitaphs (300-400 C.E.)”. And it is perhaps no surprise that part of the paper will deal with the ever-inspiring funerary poem of Praetextatus and Paulina. Praetextatus, once again …
My abstract:
Singing Life and Death – Funerary poems on Late Antique epitaphs (300-400 C.E.)
My paper aims to analyse the culture of death in the Late Roman Empire (300-400 C.E.). I will discuss Latin funerary poems on both Christian and non-Christian epitaphs.
Christian and non-Christian poems shared a number of formulae and expressions concerning death and immortality, for instance, ideas of the celestial origin and the astral immortality of the human soul. Christians adapted and adopted a variety of ideas and images from pagan conceptions of immortality. Expressions concerning the posthumous life were connected with contemporary representations of the universe. We can speak of a common language with such catchphrases as heaven, Tartarus, immortality, eternity, the communion of the holy and salvation. In my paper, I will compare these expressions, discussing some funerary poems in detail.
In my discussion on the shared expressions of immortality and afterlife, I will take part in the scholarly discussion on the relationship between the form and the content. Do the similarities at the level of form imply the metabolism of the basis? Can we separate the form and the content as simply as sometimes have been done in the research of the late antique funerary poems?

Kansansaduille ja taruille on ominaista, että niiden hahmot ja käänteet on jotenkin yleispäteviä. Ne nousevat myyttisiin mittoihin.
Viime aikoina olen uppoutunut keskusteluihin supersankari-sarjakuvien ja -elokuvien myyttisistä ulottuvuuksista. On totta, että Herakleella, Theseuksella ja Perseuksella on paljon yhteistä Hämähäkkimiehen, Hulkin, Ihmenelosten ja James Bondin kanssa. Eräskin nuorehko mies toi esiin, miten Tähtien sodan tärkein välienselvittely käydään isän ja pojan välillä.
Tähän voisi lisätä Jane Austenin, jonka romaanit yleispätevyydessään nousevat myyttisiin sfääreihin. Onko missään kuvattu universaalimmin äidin ja tyttären suhteita kuin Ylpeydessä ja ennakkoluulossa? Meille kerrotaan Bennetien äidin houkkamaisuudesta. On selvää, että aikuistuvan tyttären Elizabeth Bennetin silmissä äiti on toivoton tapaus. Tämä on yleismaailmallista ja ajatonta. Teini-ikäisten tytärten äidit lähtökohtaisesti ovat ymmärtämättömiä vanhanaikaisia höperöitä, joita joutuu häpeämään ystäviensä edessä.

It is my great pleasure to announce that this just came out: The Faces of the Other. Religious Rivalry and Ethnic Encounters in the Later Roman World, published by Brepols in the series Cursor Mundi (no. 10).
The volume publishes some of the results of our research project that was funded by the Finnish Academy.
Some info on the volume:
The foundations of European civilization as we know it today were laid in Late Antiquity and the early Middle Ages. The Faces of the Other: Religious Rivalry and Ethnic Encounters in the Later Roman World traces the roots of the attitudes and argumentation about religious or ethnic otherness in modern western culture. It aims at deepening the historical understanding of attitudes towards otherness as well as cultural and religious conflicts in world history. The Faces of the Other discusses the conceptions, depictions, and attitudes towards the other in Graeco-Roman antiquity. The book focuses on the perception of otherness, whether other peoples or religions, in the Later Roman Empire as understood broadly, from the first until the fifth century CE. These others are ethnic others such as the Persians, Huns, and the Germanic peoples were to Romans, or religious others such as Jews were to Christians or Christians to Jews, Christians to pagans or pagans to Christians, or different cults to the ‘mainstream’ Romans, or different Christian sects to each other.

Kreikkalais-roomalainen antiikki on mukana juuri ilmestyneessä kaksiosaisessa Euroopan historiassa (toim. Tuomas Heikkilä, WSOY). Teos etenee teemoittain. Ensimmäinen osa Valta ja asema käsittelee maailmankuvaa, yhteiskuntaa ja taloutta.
Toinen osa Henki ja elämä puolestaan selvittää ihmiskuvaa, tieteitä ja taiteita. Osuudessani ”Ihmisen osa antiikissa” pohdin mm. orjuutta, ihmisoikeuksia, roomalaisia valloittajia, naisen asemaa, tuonpuoleista, hyveitä ja paheita antiikissa. Ja kaikki tämä kolmessakymmenessä sivussa! Minäkin olen siis joutunut opettelemaan tiivistä ilmaisua 🙂

Sturz der Tage in die Nacht (Fischer 2011) on Antje Rávic Strubelin uusin romaani. Se on surumielinen tarina 25-vuotiaasta saksalaisesta Erikistä, joka päätyy ruotsalaiselle lintusaarelle. Siellä hän rakastuu itseään 15 vuotta vanhempaan, saksalaiseen lintutieteilijään Inez Rauteriin. Taustalla on DDR-menneisyyden pimeitä salaisuuksia. Muuta en sitten paljastakaan.
Strubel on tämän syksyn Helsingin yliopiston Tutkijakollegiumin kirjailijavieraana. Hän piti viime keväänä vaikuttavan esitelmän Helsingin proosakonferenssissa. Esitys on luettavissa täällä.
Strubelin kirjoja ei ole (vielä) suomennettu. Pikainen haku netistä paljastaa, ettei Sturz der Tage in die Nacht ole vielä ehtinyt ilmestyä englanniksi, sen verran tuore kirja on.
Itämeri ja kesä lintuineen on kuvattu melankolisella hellyydellä. Strubelilla on selvästikin erityinen suhde Itämereen ja Ruotsiin, sillä hän on kirjoittanut myös ’käyttöoppaan’ Ruotsiin (Gebrauchsanweisung für Schweden, 2008).

Suurella ilolla tiedotan Marika Rauhalan väitöksestä Oulun yliopistossa 13.10.2012. Marikan väitöskirjatutkimus The Great Other of the Gods. The Greek Elite’s Image of the Cult of Kybele until the First Century CE käsittelee antiikin kreikkalaisten käsityksiä Kybele-jumalattaren kultista ja palvojista.
Suomenkielinen tiivistelmä on luettavissa täällä.
Onnea väitökseen!

XXI Finnish Symposium on Late Antiquity
in Tvärminne, 12-13 October, 2012
’Popular & Elite: Religious Practices in Late Antiquity’
Friday  12 October
12.45 Opening of the Symposium
13.00 Friday session I (Reading the Word, Reading the Picture)
– Guy Stroumsa: Reading practices in early Christianity and the individualization process
– Roald Dijkstra: Paulinus of Nola: Intermediary between the Elite and the Common Man
– Cillian O’Hogan: Elite perspectives on popular religious practices in fourth- and fifth-century Latin poetry
15.15 Friday session II: (Religious Practices: Magic, Touch, Purification, Dreams)
– Iain Gardner and Jay Johnston:  Prolegomena to considering the function of images in magical papyri and artefacts of ritual power from Late Antiquity
– Béatrice Caseau: Touching the Sacred: the privileges of the elite?
– Jesse Keskiaho: Prognostication from dreams from Late Antiquity to the early Middle Ages
Saturday 13 October
09.15 Saturday session I: (Reinterpretations: Instruction and Cult)
– Reidar Aasgaard: “Childhoods A.D. 400: Three saints on Christian upbringing”
– Fiona Kao: ”For one must in dealing with insensate folk be as audacious as a hawk”: Wealth and lineage in Late Antique female hagiography
– Rick Bonnie: Recycling of sculptural imagery in Late Antique Galilee. An archaeological reflection on their contemporary message and original meaning.
– Raimo Hakola: Kinneret Regional Project Excavations at Horvat Kur, Galilee, season 2012
13.00 Saturday session II: (Late Late Antiquity and the Rise of Islam)
– Sarah Stroumsa: Mass education and elite formation: the Almohad version
– Anthony Lappin: The Martyrs of Córdoba: popular and elite religion in a multi-faith environment
– Anna-Liisa Tolonen: Feasting at the Monastery of Ashmuni – Popular approaches to the Christian cult