Viime syksyn blogikirjoituksessani kerroin, miten antiikin aikana uskottiin Odysseuksen käyneen harharetkiensä aikana Lissabonin seuduilla. Lissabonin antiikin aikainen nimi oli Olissipo. Odysseus ei suinkaan ollut ainoa sankari, joka on yhdistetty Portugalin seutuihin tai Iberian niemimaahan yleensä.
Vanhasta testamentista (Joonan kirja 1:3) voi lukea miten profeetta Joonan olisi pitänyt lähteä itään Niniveen saarnaamaan syntisille, mutta hän ei halunnut vaan lähtikin päinvastaiseen suuntaan länteen Tarsisiin. Laivamatkalla hän kuitenkin joutui myrskyyn ja lopulta meripedon nielemäksi. (Meren hirviö on yleensä tulkittu valaaksi). Meripeto oksensi Joonan lopulta rannalle. Keskiajalla Iberian niemimaan asukkaat väittivät, että Joona oli käynyt heidän rannoillaan. Olisihan ollut kunnianarvoista, jos profeetta olisi käynyt nykyisen Portugalin tienoilla. Myöhemminkin on yritetty paikantaa Tarsista, jonne Joona oli pyrkimässä. On ehdotettu, että Tarsis olisi ollut muinainen Tartessos (nykyisessä Etelä-Espanjassa), jossa foinikialaisetkin kävivät kauppaa. Tosin Tarsosta nykyisen Turkin rannikolla on pidetty todennäköisempänä vaihtoehtona.
Joonan tapaan myös apostoli Jaakob on haluttu yhdistää Iberian niemimaahan. Kyseessä on siis Jaakob Sebedeuksen poika, jota kutsutaan myös Jaakob Vanhemmaksi. Apostolien teoissa (12:1-2) kerrotaan, kuinka kuningas Herodes Agrippa mestautti Jaakobin. Miten sitten Galiciassa 800-luvulta lähtien uskotaan innokkaasti, että Jaakob on sinne haudattuna? 800-luvulta lähtien esiintyy tarinoita, joissa Jaakobin ruumis ihmeellisesti löydettiin paikasta, joka nykyään tunnetaan Santiago de Compostelan kaupunkina. Jaakob on Santiago portugaliksi, galegoksi ja espanjaksi.
Jaakobin pyhäinjäännösten ihmeellinen löytyminen ja Santiago de Compostelan nousu liittyivät ajan valtapolitiikkaan Galiciassa ja Pohjois-Portugalissa. Tarinoissa kerrotaan, kuinka Jaakob itse asiassa kävi tekemässä lähetystyötä Iberian niemimaalla ja palasi sitten Jerusalemiin, jossa hänen kaulansa katkaistiin. Hänen oppilaansa kuljettivat hänet Galiciaan. Laiva kulki ilman peräsintä, koska Jumala sitä ohjasi. 1100-luvulla kerrottiin, että Jaakobin ruumis oli purjehtinut meren yli kivenjärkäleen päällä.
Kaikki eivät kuitenkaan hyväksyneet galicialaisten tapaa omia Jaakob itselleen, vaan epäilyksiä hänen jäänteistään esitettiin vuosisatojen ajan. Muutkin tärkeät kaupungit kilpailivat kunniasta. Toiset ovat sitä mieltä, että Jaakob on edelleen haudattuna Jerusalemissa: Armenian ortodoksisen patriarkaatin Pyhän Jaakobin katedraalissa on alttari, jonka alla Jaakobin pään uskotaan olevan haudattuna. Würzburgista kotoisin olevan pappi Johannes teki pyhiinvaelluksen Jerusalemiin ja kirjoitti 1160–1170-lukujen vaihteessa kuvauksen Pyhästä maasta. Siinä hän mainitsee, että armenialaiset munkit säilyttävät suurella kunnioituksella Jaakobin päätä kirkossa ja näyttävät sitä vierailijoille. Lisäksi hän kertoo, että Jaakobin oppilaat kuljettivat hänen ruumiinsa Galiciaan, mutta pää jäi Palestiinaan (Johanneksen sanoin ”capite suo in Palaestina remanente”).