Loppukesä on kulunut lukemisen merkeissä.
Sain loppuun Hannu Salaman Siinä näkijä missä tekijän (1972), eikä siinä mennyt kuin kolme kesää 🙂 . Syynä se, että välillä käsittely oli sen verran rankkaa, että lukeminen kävi ylivoimaiseksi ja välillä jäi kesken. Toiseksi: tyyli ja pituus ottivat voimille. Kustannustoimittajan tiukka ote (=lyhentäminen) olisi kyllä tehnyt kirjasta tehokkaamman.
Sen sijaan Hannu Väisäsen Toiset kengät (2007) hujahti ennätysvauhtia. Ja tuotti mielihyvää ja hykertelyä. Erityisen osuva on kuvaus teini-iän maailmantuskasta.
Välipalana meni Pentti Holapan Norsun ääni (2003). Minusta runot olivat aivan liian oppineita ollakseen runoutta, näin. Ja ehkä tämä kokoelma uppoaa minuun kun (toivottavasti) elän Holapan ikäiseksi.
Miguel de Unamunon Usvan (1914) kanssa oli myös tekemistä. Unamunokin oli yöpöydällä vuoden päivät. Yliarvostettu teos, mutta välillä ihan hupaisaa pohdintaa ja ivailua (mm. kaiken maailman tutkimusten parissa näpertelijöistä).
Salama oli työvoitto, Väisänen riemukas yllätys, Holappa lievä pettymys ja Unamuno yhtä utua. Sitten on tunnustettava retkahdus tuonne viihdekirjallisuuden puolelle. Voih, miksi sellaiset tiiliskivet Harry Potter ja Feeniksin kilta ja Harry Potter ja puoliverinen prinssi humahtivat muutamassa päivässä, kun Salamaa piti tahkoa monta kesää?

Recommended Posts

2 Comments

  1. Siinä näkijä missä tekijä on upea kirja ja erityisen upeaa on se, ettei sitä kukaan FM-kustannustoimittaja ole päässyt sörkkimään. Volter Kilpihän, sekä nuori että vanha, naurettaisiin näinä aikoina kustannustaloista ulos. Blogosfäärissä on jossakin hieman kauhisteltu Salaman kerrontaa, että se on kauheaa ja puhuu kauheita, no, niinhän se on.

  2. Joo, olen ehdottamasti samaa mieltä, että se on upea kirja. Lopulta kolmen kesän maratoni palkitsi. Ja tässä on ehkä taiteen ja viihteen ero: taide vaatii vaivannäköä, pysäyttää, järkyttää. Viihde sulaa helpommin ja unohtuu suunnilleen saman tien. Salaman kirjaan palaan vähän väliä ajatuksissa, se vaivaa edelleen. Se on siis jättänyt jälkensä.


Comments are closed for this article!