Vergilius ja roomalainen ihannesmies – Antiikki nyt! podcastissa

Antiikki nyt! podcast jatkaa keskustelulla Vergiliuksen eepoksesta Aeneis. Vierainani keskustelemassa ovat Marja-Leena Hänninen, antiikin historian tutkija, joka on tutkinut Vergiliuksen aikaa, aikakautta, jolloin Rooma siirtyi myöhäisestä tasavallasta keisarivaltaan, ja Elina Pyy, antiikin historian tutkija, joka on tutkinut roomalaisia sotaeepoksia, sukupuolta ja roomalaista identiteettiä. Vergilius (70-19 eaa.) on varmastikin roomalaisen antiikin tunnetuin runoilija, ja hänen eepoksensa Aeneis oli roomalaisten eräänlainen kansalliseepos. Keskustelemme siitä, kuinka Roomassa käydyt sisällissodat näkyvät eepoksessa. Pohdimme myös sitä, millainen oli roomalaisen miehen ideaali. Oliko sankari Aeneas ihannemies? Millaiset suhteet Vergiliuksella oli vallanpitäjiin? Oliko tarina Aeneaasta keisari Augustuksen propagandaa? Miksi Aeneas hylkäsi Didon ja mitä siitä seurasi? Puhumme siitä, miten Vergiliuksen eepoksen sisältyy eri tasoja, yhtäältä pakolaisuuden kuvausta ja toisaalta Rooman maailmanvallan ylistystä.

Antiikki nyt! -podcast-sarja on saanut tukea Tieteen tiedotus ry:ltä.

Podcast on kuunneltavissa SpotifyssäAnchorissa, Apple podcasteissa ja suoraan täällä:

Väitös roomalaisista kattotiilistä

Torstaina 12.12.2019 kello 12 Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa väittelee Pirjo Hamari aiheesta ”Roman-period roof tiles in the eastern Mediterranean – towards regional typologies”. Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Athena, sali 302, Siltavuorenpenger 3 A. Vastaväittäjänä on Konstantinos Raptis (Hellenic Ministry of Culture & Sports, Ephorate of Antiquities of Thessaloniki) ja kustoksena on professori Mika Lavento. Tutkimus kuuluu arkeologian alaan. Pirjo Hamari on tutkinut keraamisia kattotiiliä ja niiden käyttöä Rooman valtakunnan itäisillä alueilla ensimmäiseltä vuosisadalta 500-luvulle. Kattotiilet valmistettiin poltetusta savesta. Kuten Hamari kirjoittaa väitöskirjansa tiivistelmässä, kaivauksilla kattotiiliä löydetään suuret määrät itäisen Välimeren alueelta, mutta roomalaisajan kattotiiliä on silti tutkittu hyvin vähän. Hamari on tehnyt valtavan työn tyypitellessään kolmelta eri alueelta ja eri ajalta kaivetun kattotiiliaineiston, Pohjois-Kreikasta ja Jordanian Petran alueelta.

Väitöskirja ja sen tiivitelmä on luettavissa täällä.

Onnea väitökseen!