Pari viikkoa sitten teimme instituuttimme kanssa retken Caesareaan ja sen upeaan arkeologiseen alueeseen. Antiikin ajan Caesarean perusti kuningas Herodes (”Suuri”, 73-4 eaa.), Juudean kuningas. Paikalla oli toki ollut foinikialainen satamakaupunki jo 300-luvulla eaa.
Herodes oli ensin Marcus Antoniuksen liittolainen. Kun Antonius kukistui sisällissodassa ja Octavianus hallitsi nyt koko Rooman imperiumia, Herodes vaihtoi puolta ja onnistui vakiintumaan vasallikuninkaaksi. Herodes nimesi kaupungin uuden parhaan ystävänsä Augustuksen kunniaksi Caesareaksi eli kreikkalaisittain Kaisareiaksi (Καισάρεια). Octavianus eli keisari Augustus oli viralliselta nimeltään ”Gaius Julius Caesar” ottoisänsä Gaius Julius Caesarin mukaan – siksi siis Caesarea. Nimi ei ole mitenkään omaperäinen, sillä Välimeren maailma suorastaan pursusi Caesarea-nimisiä kaupunkeja …
Herodes on tunnettu kunnianhimoisista rakennusprojekteistaan. Caesarean rannikolla ei ollut luonnollista satama, mutta kaupunkiin rakennettiin valtava, aikanaan Välimeren suurin keinotekoinen satama, josta on edelleen rakenteita jäljellä ja josta saa aavistuksen antiikin ajan ihailtavasta rakennustaidosta. Lisäksi Herodes rakennutti itselleen palatsin aivan veden äärelle. Instituutissamme työskennellyt bioarkeologi on mukana projektissa, joka rekonstruoi Herodeksen muinaista puutarhaa.
Nyt Caesareasta on viritetty arkeologinen puisto, joka meidän vieraillessamme oli täynnä luokkaretkellä olevia koululaisia. Alue on valtava, emmekä nähneet siitä kuin murto-osan. Kuten monissa roomalaisissa kaupungeissa, Caesareassa oli circus, jossa järjestettiin kilpa-ajoja ja muita näytäntöjä, teatteri, amfiteatteri, kylpylöitä ja tavernoja. Teatterin antiikista säilyneet osat ovat Septimius Severuksen ajalta, ja siinä järjestetään nykyäänkin konsertteja. Parhaimmillaan Caesareassa eli ehkä jopa yli 100 000 asukasta.
Kun Juudea muutettiin roomalaiseksi provinssiksi, Caesareasta tuli roomalaisten käskynhaltijoitten pääkaupunki. Myöhemmin juutalaisten kapinoiden jälkeen roomalaiset muuttivat provinssin nimeksi Syria-Palaestina, ja myöhäisantiikissa hallintoalueen nimi oli Palaestina Prima.
Caesareaan liittyy paljon kristillistä historiaa ja tarustoa. Apostolien teoissa kerrotaan, että apostoli Paavali siirrettiin vangitseminensa jälkeen Caesareaan, jossa häntä pidettiin vangittuna kaksi vuotta.
Myöhäisantiikissa kaupunki oli edelleen tärkeä kulttuurikeskus. Esimerkiksi Origenes, kristitty filosofi 200-luvulla, viihtyi Caesareassa, koska hänen suojelijallaan oli kuuluisa kirjasto. Tätä kirjastoa kävivät penkomassa monet muutkin kristityt oppineet. Eusebios (260-339), kristitty oppinut ja Kirkkohistorian kirjoittaja oli Caesarean piispa. Yksi myöhäisantiikin etevimpiä kirjoittajia, historioitsija Prokopios (500-565) oli kotoisin Caesareasta.
Arabit valloittivat alueen vuonna 640, ja arkeologisen aineiston perusteella on tulkittu, että Caesareaa hävitettiin. Joka tapauksessa Caesarea menetti asemansa hallintopaikkana, suuri osa asukkaista pakeni muualle, ja kaupungin asuttu alue kutistui murto-osaan aikaisemmasta.