Roomalaisista ja barbaareista kertovien elokuvien katsaus jatkuu. Elokuva The Last Legion vuodelta 2007 on seikkailukertomus Länsi-Rooman viimeisestä keisarista Romulus Augustuluksesta, barbaarisotapäälliköistä ja Britannian irtaantumisesta Rooman valtakunnasta. Jopa Julius Caesarin miekka ja tarunomainen kuningas Arthur vedetään mukaan. Elokuva perustuu Valerio Massimo Manfredin romaaniin L’ultima legione (2002). The Last Legion on luokattoman huono, luultavasti karmein näkemäni toga-elokuva, ja on kärsimys nähdä Colin Firth (se oikea Mr Darcy) uransa huonoimmassa roolissa Aureliuksena.
Tarina alkaa siitä, kun nuori Romulus Augustulus (näyttelee Thomas Brodie Sangster) kruunataan Rooman keisariksi. Elokuvan kertoja Ambrosinus (näyttelee Ben Kinsgley) on Romuluksen opettaja, mutta oikeasti druidi ja salaisen veljeskunnan jäsen.
Goottien johtaja Odovakar on liittoutunut roomalaisten kanssa, mutta kääntyykin heitä vastaan. Odovakarin upseeri Wulfila surmaa Romuluksen vanhemmat ja ottaa Romuluksen vangiksi. Legioona Nova Invicta Legio tapetaan lähes viimeiseen mieheen, ainoastaan sen komentaja Aurelius jää henkiin. Vallasta syösty Romulus lähetetään Ambrosinus mukanaan vankina Caprille.
Capri on kuuluisa keisari Tiberiuksen keisarillisesta huvilasta, ja tässä huvilassa Romulus löytää salaisen huoneen ja sieltä, kappas vain, Julius Caesarin miekan (johon on kaiverrettu teksti ”hän, jonka on määrä hallita”). Aurelius vapauttaa Romuluksen, yhdessä he pakenevat erilaisen vaiheiden jälkeen Britanniaan, ilkeän Wulfilan johtamat gootit perässään.
Edellisessä blogauksessani kerroin elokuvasta The Eagle, jonka teemana oli kadonnut Yhdeksäs legioona. Tähänkin The Last Legion -elokuvan tarinaan on vedetty mukaan kadonnut Yhdeksäs legioona, jonka Romulus kumppaneineen löytää Hadrianuksen muurin tienoilta. Kun roomalainen keskushallinto on jättänyt Britannian selviämään omillaan, ovat legioonalaiset ryhtyneet maanviljelijöiksi.
Kaikki osapuolet näyttävät himoitsevan Caesarin mystistä miekkaa siihen liittyvän ennustuksen takia. Myös paikallinen sotaherra Vortgyn liittoutuu goottien kanssa saadakseen miekan. Elokuvan lopulla päästään ratkaisevaan lopputaisteluun uskollisen Aureliuksen johtamien roomalais-kelttiläisten joukkojen ja Vortgynin goottilais-kelttiläisten joukkojen välillä, tietysti Hadrianuksen muurilla. Taistelu ratkeaa Romuluksen eduksi Yhdeksännen legioonan ilmaantuessa apuun.
Taistelun jälkeen Romulus laskee Caesarin miekan kivelle, johon se jämähtää kiinni. Loppukohtauksessa käy ilmi, että Ambrosinus onkin Merlin, Romulus tulevan Arthurin isä ja miekka Arthurin Excalibur. Näin saadaan linkki Länsi-Rooman viimeisen keisarin Romuluksen ja myyttisen kuningas Arthurin välille.
Historiallisesta keisari Romuluksesta tiedämme, että hän jäi Länsi-Rooman viimeiseksi keisariksi vuonna 476. Augustulus oli myöhempien historiankirjoittajien käyttämä pilkkanimi, ”pikku-Augustus” eli ”pikkukeisari”. Odovakar kumosi hänet vallasta mutta jätti hänet henkiin, ja tämän jälkeen hän vietti aristokraatin mukavaa yksityiselämää maaseutuhuvilalla Etelä-Italiassa, Napolinlahden seudulla. Ei sinänsä hassumpi vaihtoehto, jos ei ole liian kunnianhimoinen.
Elokuvan Last Legion konnia ovat gootit, johtajinaan Odovakar ja Wulfila, sekä kelttejä johtanut Vortgyn. Historiallisen Odovakarin etninen tausta on epävarma: eri lähteiden mukaan hän oli skirialainen, rugialainen, thüringi, heruli tai gootti. Odovakarin syrjäytti ostrogoottien kuninkaaksi noussut Theoderik (Suuri). Historiallinen Wulfila puolestaan oli kristinuskoa goottien keskuuteen levittänyt lähetyssaarnaaja. Elokuvan Vortgyn on otettu varhaiskeskiaikaisista tarinoista, joissa esiintyy sotapäällikkö Vortigern.
Arthurin tarinoista kehkeytyi keskiajalla monia erilaisia versioita. Yhdessä versiossa Arthur sanoi olevansa keisari Konstantinuksen jälkeläinen. Elokuvan Aurelius puolestaan on ehkä viittaus Aurelius Ambrosiukseen, jonka varhaiskeskiaikaiset tarinat mainitsevat johtamassa roomalaisia ja britannialaisia joukkoja maahan tunkevia sakseja vastaan.