Heinäkuun kohokohtia oli ’Birckala 1017’ Tampereen kaupunginmuseossa Vapriikissa. Näyttely kertoo myöhäisrautakautisesta (’viikinkiaikaisesta’ eli vuosisatojen 800-1200) hämäläiskylästä. Pirkkalan Tursiannotkossa tehtiin vuosina 2012-2017 arkeologiset kaivaukset, ja näyttelyn esineistö perustuu osittain niissä tehtyihin löytöihin.
Näyttelyssä esitellään paljon muitakin kiehtovia löytöjä Hämeestä, esimerkiksi Ylöjärven Mikkolan kalmistosta vuonna 1976 löytynyt erikoinen hauta 1000-1100-lukujen vaihteesta. Vainaja oli n. 60-vuotias, ja hänen ruumisarkkunsa oli naulattu kiinni kolmella keihäänkärjellä. Neljäs keihäänkärki oli löydetty kasvojen kohdalta. Lisäksi haudassa oli miekka, jonka kärki oli suunnattu vainajan päätä kohti. Merkillinen hautaus on herättänyt spekulaatioita. Onko kyse erityisestä pelosta vainajaa kohtaan? Olivatko keihäänkärjet maaginen keino estää vainajaa nousemasta häiritsemään eläviä? Tätä Pahan miehen hautaa on verrattu muihin hautauksiin, joissa haudan päälle on laskettu iso kivi. Hämeessä elettiin murroskautta, jolloin alue alkoi vähitellen kristillistyä, siirryttiin polttohautauksesta ruumishautaukseen, ja kaikki tämä herätti epävarmuutta myös vainajien suhteen.

Lisäksi näyttelyssä esitellään tuore löytö vuodelta 2013, Janakkalan miekkamies. Tämä vainaja on ajoitettu 1300-luvulle, ja mielenkiintoista löydössä on se, että vainaja on saanut mukaansa kaksi miekkaa. Molemmat miekat ovat vainajaa paljon varhaisempia. Läntisen Suomen alueilla 1300-luvun oli jo harvinaista laittaa aseita tai muita esineitä mukaan hautaan. Tämä on saanut tutkijat arvelemaan, että Janakkalan miekkamies olisi ns. viimeisiä pakanoita. Oletukset tosin perustuvat usein kaavamaisiin oletuksiin siitä, mitä kristinusko ja kristillistyminen menneinä vuosisatoina mahdollisesti oli.

Museossa voi myös arpoa nimigeneraattorilla itselleen muinaissuomalaisen nimen. Nimekseni nousi komea Marjatta Karhu. Sepän pajassa saa kokeilla palkeiden käyttöä ja takomista. On vaatteita ja rautarengaspaitoja, joita saa pukea päälle. On miekkoja ja kilpiä, joilla pääsee taistelemaan. Yhdessä nurkkauksessa on tulisija, jossa voi kokeilla ruuanlaittoa myöhäisrautakautiseen tapaan. Seinällä on erikseen kyltti, jossa kerrotaan, että puuron keitto todellakin on sallittu. Juuri tämän vuoksi rakastan nykymuseoita! Pieni lapsi minussa haluaa kokeilla ja koskettaa menneisyyttä.

Recommended Posts