Säännöllisin väliajoin ns. kympin tytöt saavat kuulla kunniansa. Tällä kertaa asialla on Helsingin Sanomien raati, jossa raadin jäsenet ottivat kantaa pääsykokeisiin.
Anna Kontulan mukaan ylioppilaskokeet mittaavat taipimusta tehdä kiltisti kotiläksyt. Sitten hän toteaa: ”On Suomen etu, että opintoihin valikoituu motivoituneita ja kiinnostuneita opiskelijoita, ei kuuliaisia yleissuorittajia”. On tietenkin kaikkien etu, että on motivoituneita opiskelijoita, eivätkö tunnolliset yleisuorittajatkin ja läksynsä kiltisti tekevät voi olla motivoituneita?
Minna Lindgren päästää suustaan vielä mehevämmän sammakon: ”En halua yhtään enempää elämälle vieraita seitsemän laudaturin vekkihametyttöjä lääkäreiksi, tuomareiksi ja opettajiksi”.
Julmetut kympin tytöt, seitsemän laudaturin vekkihametytöt, kuuliaiset yleissuoriutujat. Tekevät vielä läksynsäkin! Että kehtaavat! Tulevat ja vievät koulutuspaikat!
Huhuu Kontula! Hanki elämä, Lindgren! Ahkeria, tunnollisia, sitkeitä ja tasaisen luotettavia puurtajia tarvitaan tässä maailmassa lopulta enemmän kuin suurisuita, joiden työ jää puolitiehen.
Maijastina Kahlos, yleisuoriutuja, joka kirjoitti kuusi laudaturia vuonna 1986 – aikana jolloin ei voinut yleissuoriutua sen enempää. Mutta piti farkkuja.
Menu
6 Comments
Olisi luullut, että tällaiset asenteet ovat jo historiaa… Mutei.
Lehdelläkin on sanottavansa: http://lehti.samizdat.info/2010/04/28/4193/
Kovin on kaunaisia ja todellisuudelle vieraita kommentteja. Vai että vekkihameita? Ei mullakaan ollut sellaista. Naisten suoríutumisen ei useinkaan katsota johtuvan älystä vaan ihan vaan puurtamisesta 🙂
Minäkin ajattelin, että nämä asenteet olisivat olleet jo aikansa eläneitä. Mielenkiintoista, että vekkihamekommentointi tulee naiselta …
Kysyisin kirjoittajalta, mistä kohtaa Hesarille antamaani kommenttia löytyy mainitsemasi sukupuolittuneisuus? Minusta hyvän yleiskoulumenestyksen perusteella valikoiminen on yhtä huono asia, oli kyse sitten miehistä tai naisista.
Jos henkilö on motivoitunut tietylle alalle ja lisäksi kuuden ällän oppilas, hän todennäköisesti selviää myös pääsykokeista ongelmitta. Sen sijaan on todellinen ongelma, jos loistava historioitsijalupaus ei pääse opiskelemaan unelma-ammattiinsa siksi, että ei pärjää matematiikassa tai ranskassa.
Jos taas alakohtaisella sopivuudella ei ole väliä, miksi emme valitsisi yo-kokeiden perusteella saman tien myös jääkiekkoilijoita ja valokuvamalleja?
Suurin osa mainitsemistasi kuuliaisista yleissuorittajista peruskoulussa ja lukiossa on naisia. Toki näissä mukana on miehiäkin. En pitänyt rakentamastasi vastakkainasettelusta motivoituneet ja kiinnostuneet opiskelijat vs. kuuliaiset yleissuorittajat.
En tässä blogikirjoituksessani ole ottanut kantaa pääsykokeisiin, vaan kuuliaisten yleissuorittajien tai seitsemän laudaturin vekkihametyttöjen vähättelyyn. Itse olen sitä mieltä, että pääsykokeet ovat tarpeellisia.
Peruskoulussa ja lukiossa (toivottavasti) saatu yleissivistys ei ole haitaksi kenellekään kansalaiselle kansalaisyhteiskunnassa.
Kympin tytöistä on oivallinen tiivistys Liisa Huhdan ja Rosa Meriläisen kirjassa Kilttien kapina. Tottelemattomuuden alkeet naisille, 2008, s. 154: ”Yhtäkkiä opinahjoista täydellisin arvosanoin valmistuville tytöille sanotaan, että he ovat olleet vain ahkeria ja tunnollisia. Pelisäännöt ovat muuttuneet ja koulumenestyksen sijaan arvostetaankin elämänkokemusta, joka jollain mystisellä tavalla on karttunut paremmin niillä, jotka ovat räkineet kioskin kulmalla tai pelanneet Warcraftia kaikki illat …”