Lukukeskus on kutsunut kaikki lukevat ihmiset muistelemaan, mikä kirja on muuttanut heidän elämänsä.
Mieleen tulee tietysti monia kirjoja, mutta päällimmäisenä tällä hetkellä on Pirkko Saision Betoniyö (1981). Luin sen kymmenisen vuotta sitten, ja vähän väliä se kummittelee mielessä. Luin kirjan melkein yhdeltä istumalta, loppua kohden pala kurkussa.
Betoniyö kertoo kahdesta yksinhuoltajaäidin pojasta, toinen on jo nuori mies, toinen keskenkasvuinen. Kummallakaan ei mene hyvin. Saisio kertoo rujon tarinan tiiviisti ja pelkistetysti. Kirjasta tulee toivoton olo, mutta samalla nousee tarve tehdä asioille jotakin. Ihmisten lähtökohdat huolettomaan lapsuuteen, koulutukseen, perhe-elämään, rakkauteen ja onnen tavoitteluun ovat epäreilusti erilaiset.
Huomattavaa kumminkin on, että Saisio ei saarnaa, hän kertoo. Näin kirjallisuus. Kuka maailmanparannussaarnoja jaksaisi lukea?

Recommended Posts

No comment yet, add your voice below!


Add a Comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.