Antiikin roomalaiset viettivät 25. huhtikuuta Robigalia-nimistä maanviljelysjuhlaa. Robigalian tarkoituksena oli suojata viljaa taudeilta, erityisesti ruostesieneltä (robigo/rubigo), josta juhla on saanut nimensä.
Varro, Ovidius, Columella ja muut roomalaiset kirjoittajat pohtivat juhlan alkuperää ja merkitystä. Joidenkin lähteiden mukaan Robigo tai Robigus (muoto vaihtelee) oli muinainen jumaluus, jota maanviljelijän piti lepyttää uhrein. Kirjoittajat eivät olleet yksimielisiä siitä, oliko jumaluus mies- vai naispuolinen.
Muutaman kirjoittajan mukaan Robigolle piti uhrata vieroittamatton koirapennun veri ja sisälmykset. Koska ruostesieni oli punertavaa (robigo/rubigo viittaa punaiseen väriin, ruber), koiran turkin piti olla punertava. Toisaalta myös veri oli punaista.
Myöhäisantiikissa alettiin juhlia maanviljelysjuhlaa Rogationes, joka syrjäytti Robigalian juhlinnan. 25.4 eli samana päivänä kuin Robigaliaa vietettiin ”isoa rogaatiota”, jossa  puhdistettiin ja siunattiin pellot ja rukoiltiin suojelusta viljalle. Ison rogaation jälkeen seurasi ”pienet rogaatiot”, joita vietettiin kolme päivää.
Peltojen suojeleminen ja puhdistaminen ja mahdollisten tuhoa tuottavien jumaluuksien lepyttäminen olivat elintärkeä asia myös Välimeren maailman kristillistyessä. Myöhäisantiikin ja varhaiskeskiajan kirjoittajat mainitsevat, että maanviljelijöillä oli tapana esittää erilaisia rukouksia ja pirskottaa verta pelloille.

Recommended Posts

No comment yet, add your voice below!


Add a Comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.