Évoran kaupungista sanotaan, että se on kesällä Portugalin kuumin paikka (keskimääräinen päivälämpötila 31 astetta). Siksi kävimmekin siellä nyt tammikuussa. Évora on sisämaassa puolentoista tunnin junamatkan päässä Lissabonista.
Évoran kuuluisin roomalaisaikainen nähtävyys on temppeli, joka pitkään tunnettiin Dianan temppelinä, mutta on myöhemmin identifioitu jumalaksi julistetun keisari Augustuksen temppeliksi.
Évoran roomalaisaikainen nimi oli Ebora Liberalitas Iulia, mutta Ebora on alueella asuneiden kelttien antama nimi. Aivan Augustuksen temppelin naapurissa on keskiaikainen goottilaistyylinen katedraali, jonka katolle voi kiivetä tutkailemaan seudun näkymiä. Katedraalin yhteyteen rakennettiin 1300-luvulla luostari.
Évoran museossa on hieno kokoelma roomalaisia veistoksia, reliefejä ja piirtokirjoituksia. Tämä Dionysoksen eli Bacchuksen kulttiin kuuluva mainadi on ensimmäiseltä vuosisadalta
Tämä hieno tynnyrin muotoinen hautakivi on 200-luvulta. Tynnyrin muotoisia hautakiviä, cupae, on löydetty muualtakin Iberian niemimaalta. Toisinaan on ehdotettu ja sitä mielellään kuvittelisi, että tynnyrin muoto viittaisi vainajan ammattiin viininvalmistajana, mutta tämä ei ole ollenkaan varmaa. Tutkimuksen tynnyrin muotoisista hautakivistä voi lukea täältä.
Évoran museossa esitellään kaupungin varsin myrskyisiä vaiheita. Vuonna 584 Évora siirtyi visigoottien vallan alle ja vuonna 715 maurien vallan alle. Vuonna 1165 Geraldo, lisänimeltään Sem Pavore, ”Ilman pelkoa” eli Peloton, joukkoineen valtasi kaupungin maureilta. 1500-luvulla kaupunki oli Portugalin kuninkaiden erityisessä suosiossa, ja se näkyy edelleen komeissa historiallisissa rakennuksissa. Mutta Napoleonin valloitussotien aikaan vuonna 1808 Évorassa käytiin verinen taistelu ranskalaisten ja yhdistyneiden portugalilais-espanjalaisten välillä. Veristä historiaa on vaikea kuvitella, kun ihailee vehreää tammikuista maaseutua katedraalin katolta.