Tämä voi tulla yllätyksenä, mutta Suomessa on muutakin kirjallisuutta kuin Sofi Oksasen tuotanto. Luin juuri Sirpa Kyyrösen esikoisrunokokoelman Naispatsaita (Otava 2010).
Kyyrösellä on konkreettisia ja fyysisiä ja jopa väkivaltaisen voimakkaita runokuvia. On kuvastoa verestä, merestä, elimistä, hyönteisistä, simpukoista, prinsessoista ja kaupungeista. Hirvetkin käväisevät yhdessä runossa:
”Ikinä en ole ratsastanut, mutta olen nähnyt hirvien uivan vastavirtaan” (s. 33).
Sirpa Kyyrönen pitää blogia Harvennettu arpi.