Saarnassaan vuodelta 401 jaa Augustinus, Hippon piispa, valittaa, että Johannes Kastajan juhlapäivän iloksi oli sytytetty tulia (293B.5 de natale sancti Ioannis Baptistae = saarna 8.5 Frangipane). Edellisenä iltana oli koko kaupunki leimunnut haisevista tulista. Tällainen touhu oli demonien tapojen mukaista. Mutta onneksi tällaiset tavat vähenivät koko ajan, Augustinus vakuuttaa, niin että ne lopulta vähenevät ad nihilum. ”Mutta ne eivät ole vielä loppuneet, ja sen takia en voi varmuudella vaieta”. Augustinus ei voi vaieta, ennen kuin vanhuus ja uutuus ovat saavuttaneet määräpäänsä: niin että vanha taikausko hävitetään lopullisesti ja uusi uskonto tehdään valmiiksi (ut vetus superstitio consummetur, et nova religio perficiantur).
Kaunista kesää!
Menu
4 Comments
Olihan Augustinus viisas ja kauaskatseinen mies, taivaan valtakunta, civitas dei ei juhannuskokkojen hiilidioksiidista pidä 😉
Latinisteilla on ihmeellisiä tietoja.
Hyvää kesää.
Anteeksi vastausten viivästyminen, en ole ollut nettiyhteyksien äärellä.
Augustinukselta löytyy kaikenlaista outoa ja hauskaa ja, no, vähemmänkin hauskaa. Täytyy vaan jaksaa kahlata läpi lähteiden.
Ja eikös joku antiikin kristitty voihkinut että pakanoiden tavoissa yhä vaan pysytään jouluna, annetaan lahjoja ja urkupelejä luritellaan…
No joo, useat 200- ja 400 -lukujen kristityt kirjoittajat valittavat sitä, että kristitytkin noudattavat ikäviä pakanallisia tapoja, kuten jakavat lahjoja Saturnalian ja Uuden vuoden juhlissa. Hieronymuksen mielestä urut olivat paholaisen vempele.
Comments are closed for this article!