Lukuvuorossa on ollut Juuli Niemen kolme runokokoelmaa, Yömatkat (2010), Pitkästä ilosta (2005) ja Tara (2003). Kaksi aikaisempaa kokoelmaa on nimetty runotarinoiksi, mutta kyllä minä Yömatkojakin luin tarinana.
Yhteistä kolmelle kokoelmalle ovat tuskaisat ihmissuhteet, mustasukkaisuus, toisten ohi puhuminen, unet ja matkat. Erityisen sattuvia ja satuttavia ovat Taran runot sisarusten välisistä suhteista ja Pitkästä ilosta -kokoelman tarina omistushaluisesta ystävyydestä. Yömatkojen runossa ”Minun lapsuuteni on saari” tiivistetään vaikuttavasti ihmisten kyvyttömyys oikeaan dialogiin.

Recommended Posts

No comment yet, add your voice below!


Add a Comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.