Nyt kun tuleviin seminaareihin (ks. edelliset postaukset) liittyvä tiedotus on saatu pois alta, voin luoda katseen vielä edellisen viikon nostattavaan konferenssimatkaan Umbriassa.
Onneksi Collectio Avellana -dokumenttikokoelman ympärille koottu konferenssi ei ollut pelkkää istumista. Ensimmäiset sessiot pidettiin Perugiassa, sitten kokous jatkui Gubbiossa ja yksi sessio pidettiin Fonte Avellanan luostarissa. Olenkohan koskaan nähnyt mitään niin kaunista kuin Umbrian vuoret. Kauneus saa suorastaan epätoivoiseksi.
Kuvat saavat kertoa enemmän kuin sanat. Gubbion sankareita ovat tietysti Isä Matteo ja Pyhä Ubaldo, jota muistettiin joka kadunkulmauksessa, mutta myös naapurikaupungin Franciscus Assisilainen. Franciscus jonkin aikaa asui Gubbiossa, ja tästä ajasta kerrotaan ihmettä: hän taltutti kaupunkia uhanneen hirmuisen suden.
Antiikintutkijalle muistuu heti mieleen kreikkalainen kulttuuriheros Herakles, joka puhdisti maanpiirin pelottavista pedoista ja hirviöistä.
Fonte Avellanan luostari oli korkealla vuorilla kaukana kaupunkiasutuksesta (ja tarkkaan ottaen jo Marchen maakunnan puolella).
Vuorinen seutu on myös haaste Umbrian kaupungeille. Perugian kaupunki on rakentanut kätevän minimetron, jolla pääsee nousemaan ylös kaupungin historialliseen keskustaan:
Mittavan empiirisen aineiston perusteella kohudosentti on nyt päätynyt kiistattomaan tutkimustulokseen: olympolaisten jumalien ambrosia oli tryffelipastaa.
No, oikeitakin tutkimustuloksia on luvassa. Konferenssin voimanainen, Perugian yliopiston antiikin historian professori Rita Lizzi toimittaa esitelmistä teemanumeron ja artikkelikokoelman. Paikallinen trg-media teki konferenssista uutisen: katsottavissa täällä