Perjantain Hesarin kulttuurisivuilla Teemu Luukka otti Näkökulmassa esiin tärkeän asian: apurahoilla elävien taiteilijoiden ja tutkijoiden puuttuvan sosiaaliturva. Nyt onneksi työministeriöstä on annettu uudet ohjeet, joilla puututaan erilaisiin epäkohtiin.
Tutkijoiden ja taiteilijoiden työ on niin outoa ja toisenlaista kuin muiden, että työvoimaviranomaisten on ollut vaikea käsittää, minkä sortin kummajaisia tutkijat ja taiteilijat. Tämä on tuttua. Myös minulla on kokemuksia tästä.
Teemu Luukka nostaa esimerkiksi muinaiskreikan tutkijan, jota työvoimaviranomaiset koettavat määritellä yrittäjäksi. (No joo, kaikki ihmiset jotain yrittävät). Olen ennenkin törmännyt esimerkkeihin, jossa muinaiskreikan tuntija on äärimmäisin esimerkki kummallisuudesta, jota ei saada sopivaan ruotuun. Muinaiskreikan tutkija edustaa sitä kaikkein oudointa ja vie voiton jopa avantgardistisimmasta runoilijasta.