Pari viikkoa sitten osallistuin Jerusalemin heprealaisen yliopiston (Hebrew University of Jerusalem) latinan ja kreikan laitoksen järjestämälle retkelle Horvat Midrasiin (hepr.) eli Khirbet Midrasiin (arab.). Horvat Midrasista on kaivettu esiin jännittäviä jäänteitä asutuksesta 500-luvulta eaa. 300-luvulle jaa. asti. Oppaanamme oli kaivauksia johtanut Orit Peleg-Barkat, joka väsymättömänä kuljetti meitä pitkin piikkipensaikkoista ylänköä 35 asteen helteessä. Onneksi välillä oli varjopaikkoja, esimerkiksi luolissa ja tunneleissa.
Horvat Midras sijaitsee n. 40 km Jerusalemista lounaaseen. Antiikin aikana Juudean ylänkö oli hedelmällistä viljelyaluetta. Hellenistisenä ja roomalaisena aikana siellä asui idumealaisia, juutalaisia, samarialaisia, nabatealaisia, kreikkalaisia ja roomalaisia. Joissakin rakennuksissa oli myös allas rituaalista puhdistautumista varten, mikä viittaa juutalaisiin asukkaisiin. Hautapiirtokirjoitusten perusteella on todettu, että jossakin vaiheessa osa asukkaista oli polyteisteja.
Horvat Midrasissa tutustuimme columbariumiin, jossa kasvatettiin kyyhkysiä. (Latinan columba = kyyhkynen). Miksi ihmeessä antiikin ihmiset kasvattivat kyyhkysiä? Niitä syötiin, mutta tärkeintä oli niiden uloste, jota käytettiin lannoitteena. Antiikin ajan columbariumissa asuu edelleen kyyhkysiä.
Näyttävät haudat kertovat joidenkin asukkaiden varallisuudesta. Komein on pyramidin muotoinen hautamuistomerkki ensimmäiseltä vuosisadalta jaa.
Alueelta on löytynyt myös muita hautoja kuten hautakammio, joka on suljettu vieritettävällä kivellä. Meillä oli myös mahdollisuus kulkea maanalaisissa tunneleissa, joihin Bar Kokhban kansannousun (ns. toinen juutalaiskapina) aikana – vuosina 132–135 roomalaisia vastaan – kapinalliset käyttivät piilopaikkoina. Ihan jokaiseen tunneliin en uskaltautunut.