Tänään Hesarin kulttuurisivuilla on Markus Haaviston kiinnostava juttu Marcus Aureliuksen Itsetutkiskeluista. Vuosina 165-180 jaa eli keisari Marcus Aureliuksen aikaan Rooman valtakuntaa kohtasi vakava kulkutautiepidemia eli nk. Antoninuksen rutto. Epidemia levisi niin laajalle alueelle, että voidaan puhua pandemiasta. Tauti kulkeutui Välimeren alueelle roomalaisten legioonien mukana, kun nämä palasivat sotaretkeltä parthialaisia vastaan.
Kulkutautiepidemiaa kutsutaan Antoninuksen rutoksi, koska tauti riehui Marcus Aureliuksen aikana. Historiankirjoissa Marcus Aureliuksena tunnettu keisari oli koko keisarinimeltään Imperator Caesar Marcus Aurelius Antoninus Augustus (ja oli hänellä erilaisia pompöösejä arvonimiä kuten Parthicus, Germanicus ja Sarmaticus roomalaisten sotamenestysten kunniaksi). Antoninus-nimi tulee edeltävältä keisarilta Antoninus Pius, joka oli adoptoinut Marcuksen seuraajakseen. (Antoninusta ei siis pidä sekoittaa nimeen Antonius, kuten Hesarin toimittaja ja monet opiskelijoistani tekevät. Koulumestarimainen osuus päättyy tähän).
Epidemioina leviäviä tartuntatauteja kutsuttiin yleisnimellä pestis tai pestilentia, kulkutauti, ’rutto’. Marcus Aureliuksen ajan kulkutautia ei ole voitu identifioida täydellä varmuudella. Usein on ehdotettu isorokkoa tai isorokon ja punataudin yhtäaikaista esiintymistä.
Tauti levisi lähes kaikkialle valtakuntaan, kaupunkeihin ja maaseudulle. Kun kulkutauti riehui uudestaan en vuonna 189, historiankirjoittaja Cassius Dion silminnäkijäkertomuksen mukaan Rooman kaupungissa kuoli kaksi tuhatta ihmistä päivässä.
On arvioitu, että 10 % tai jopa 20 % koko valtakunnan väestöstä olisi menehtynyt kulkutautiin. Tautiepidemian aiheuttama notkahdus väkiluvussa on saattanut olla osasyynä taloudellisiin vaikeuksiin 100-luvun lopussa ja 200-luvulla Välimeren alueella.
Joitakin vuosikymmeniä myöhemmin vuosina 251-266 valtakunnassa levisi uusi tautiaalto, jota kutsutaan historiankirjoissa Cyprianuksen rutoksi, koska Karthagon piispa Cyprianuksen kirjoituksissa on säilynyt kuvaus kulkutaudista.
