Lihansyöntiä käsittelevät antiikin tekstit ovat taas ajankohtaisia. Plutarkhoksen essee Lihansyönnistä (Peri sarkofagias) on saatavissa suomeksi (ja ruotsiksi) Tua Korhosen, Antti J. Niemen ja Pia Åbergin (Summa 2004) käännöksenä.
Plutarkhos (2) kyseenalaistaa eläinten syömisen ja perustelee sitä monin erilaisin argumentein. Hän mm. ihmettelee, miksi hänen aikansa ihmiset syövät lihaa, kun ravintoa on muutenkin riittävästi.
Plutarkhos (5) myös kuvaa, miten lihan makua peitetään ja muutellaan eri tavoin kypsennyksellä ja yrteillä. Lihaa varten sekoitetaan ”öljyä, viiniä, hunajaa, kastiketta, viinietikkaa ja Syyrian ja Arabian mausteita – ikään kuin palsamoisimme ruumista”.
Menu