Taas aivan muita asioita etsiessäni törmäsin 500-luvulla eläneeseen henkilöön nimeltä Nikolaos, joka Hagia Sion –nimisen luostarin apottina mm. kunnostautui hävittämässä paikallisten ihmisten perinteisiä kulttipaikkoja. Luostari sijaitsi Lyykiassa, lähellä Myran kaupunkia. Nikolaoksesta tuli Pinaran kaupungin piispa. Myöhemmin hänestä tehtiin pyhimys, ja kirjoitettiin pyhimyselämäkerta.
Tongin tietoja Nikolaoksesta, ja monet asiat tuntuivat yhdistyvän (mm. pyhien puiden hävittäminen, Artemiin temppelin tuhoaminen, huomattava anteliaisuus) erääseen toiseen Nikolaokseen, nimittäin Myran piispaan. Myran Nikolaos julistettiin myös pyhimykseksi, ja hänen kultistaan tuli ennen näkemättömän suosittu keskiajalla. Nikolaoksesta kehkeytyi vähitellen Santa Clauksena tunnettu joulupukin muoto. Perinteisesti Myran Nikolaos ajoitetaan 300-luvun alkupuolelle.
Onko tässä kaksi joulupukkia? Hagia Sionin Nikolaos on mitä ilmeisimmin historiallinen henkilö. Sen sijaan Myran Nikolaos jää legendojen hämäriin. Näyttää siltä, että vuosisatojen saatossa kaksi kertomustraditiota on sulautunut yhteen.
3 Comments
Ökumenisches Heiligenlexikon: ”Die Überlieferung von Nikolaus ist untrennbar verwoben mit der über Nikolaus von Myra.” Täysin epätieteellisten nettilähteiden mukaan Simeon Metafrastes sekoitti ensimmäisenä nämä kaksi Nikolausta.
Muistan lukeneeni jostain, että Artemiin temppelin tuhoaminen on laitettu Konstantinopolin patriarkan Johannes Krysostomoksen tilille. Mietin vain, mikä lähde oli kyseessä.
Perimätiedon mukaan Myrran pyhän Nikolauksen jäännökset ovat Italiassa, jonne ne kuljetettiin turvaan toisuskoisten hyökkäyksiltä. Hän on hyvin kunnioitettu ortodoksisessa kirkossa. Voihan olla, että häneen on yhdistetty myös myöhemmin eläneen Nikolauksen piirteitä. Siinäpä tutkittavaa!
Tässä on todellakin tutkittavaa. Ja tämä on vain sivuhyppy muista asioista. Törmäsin näihin tutkaillessani uhrikäytäntöjen loppumista ja jatkumista ja temppelien tuhoamisia ym. F.R. Trombley yhdistää nämä kaksi Nikolaos -traditiota toisiinsa ja Helen Saradi näkee myös yhteyden kertomusperinteiden välillä. Tämä kaikki on hyvin sotkuista ja siksi (aina) jännittävää!