Kategoria: Podcast

Antiikki nyt! podcastsarja jatkuu. Tämän jakson aiheena on tekstiilien taika eli tekstiilitöihin liitetyt uskomukset, kehräämiseen, kutomiseen ja solmimiseen liittyvä magia antiikissa ja myöhäisantiikissa ja keskiajallakin. Värttinä viuhuu huimaa vauhtia kreikkalaisesta mytologiasta aina merovingiaikaan ja Prinsessa Ruusunenkin mainitaan.

Podcast on kuunneltavissa Spotifyssä, Apple podcasteissa ja suoraan täällä:

Yllä olevan kuvan tekstiilityöt eivät liity mitenkään antiikin maagisiin tapauksiin! Otsikkokuvassa kehräävä nainen on attikalaisesta punakuvioisesta lekythoksesta, 480–470 eaa. Palermon Museo Archeologico Regionale Antonino Salinas. Lähde: wikicommons.

Joululahjaksi olen äänittänyt uuden Antiikki nyt! podcastjakson. Tässä jaksossa pohdin Faustan, keisari Konstantinuksen puoliso elämää ja kohtaloa.

Vuonna 326 Konstantinus teloitutti poikansa Crispuksen. Pian tämän jälkeen Konstantinuksen vaimo Fausta katoaa lähteistä eli siis julkisuudesta. Mitä keisarinna Faustalle tapahtui? Minne katosi Fausta, keisari Konstantinuksen puoliso?

Fausta esiintyy usein näkyvästi Konstantinuksen hallinnon lyöttämissä rahoissa (esimerkiksi otsikkokuvan rahassa, kääntöpuolella teksti SPES REI PUBLICAE, ”valtion hyvinvointi”, kuvan lähde wikicommons), mutta vuoden 326 jälkeen hän katoaa rahoista. Kerron myös kiinnostavasta piirtokirjoituksesta (CIL X 678), jossa Faustan nimi raaputettiin pois, mutta oli vielä CIL X:n ediittoreille nähtävissä (kuva CIL X:n sivulta):

Podcast on kuunneltavissa Spotifyssä, Apple podcasteissa ja suoraan täällä:

Antiikki nyt! podcastsarja jatkaa kilpa-ajoja Roomassa. Toisessa osassa kerron siitä, kuinka kilpajoukkueet kirosivat toisiaan. Voitto kilpa-ajoissa oli joukkueille niin tärkeä asia, että ne turvautuivat magiaan turvatakseen oman voittonsa ja vastustajan häviön. Lisäksi kerron kilpajoukkueiden kannattajien välisistä mellakoista myöhäisantiikissa.

Podcast on kuunneltavissa Spotifyssä, Apple podcasteissa ja suoraan täällä:

Otsikkokuva on opus sectile Iunius Bassuksen basilicasta 300-luvun puolivälistä (nykyään Palazzo Massimon museossa). Lähde: wikicommons.

Antiikki nyt! podcastsarja palaa circuksen kilpa-ajojen merkeissä. Tässä ja seuraavassa jaksossa kerron kilpa-ajoista antiikin Roomassa. Valjakkoajot olivat kaikkein suosituin urheilulaji antiikin Roomassa ja Bysantissa. Kansa rakasti kilpa-ajoja, eliitti halveksi niitä, ja keisarit ymmärsivät niiden poliittisen tärkeyden.

Podcast on kuunneltavissa Spotifyssä, Apple podcasteissa ja suoraan täällä:

Otsikkokuvassa on ote papyruksesta 500-luvulta, ja siihen on kuvattu eri värejä edustavia vaununajajia. Papyrus on todennäköisesti fragmentti kilpa-ajoja käsittelevästä kirjasta.

Tervetuloa kuuntelemaan Antiikki nyt! -podcastsarjan kolmatta kautta. Tässä jaksossa kerron Jeesuksen ristiin liittyvistä uskomuksista

Laajalle levinneen tradition mukaan se risti, johon Jeesus Nasaretilainen ristiinnaulittiin, löydettiin vuonna 324 tai 325 Jerusalemista. Tämän tradition mukaan löytäjä oli Helena, keisari Konstantinuksen äiti.

Podcast on kuunneltavissa Spotifyssä, Anchorissa, Apple podcasteissa ja suoraan täällä:

Otsikkokuvassa Pyhän Helenan tie Jerusalemin Vanhassa kaupungissa, ja alla kuva Pyhän Ristin kirkosta Jerusalemin Vanhassa kaupungissa:

Miksi jotkut ritualistit ovat jääneet jälkimaailman muistiin pyhinä miehinä kuten apostoli Pietari? Ja miksi toiset ritualistit muistetaan noitina ja velhoina?

Antiikki nyt! podcastsarjan uusimmassa jaksossa kerron yhdestä antiikin salamyhkäisimmistä hahmoista, Simon Samarialaisesta, jonka jälkimaailma tuntee Simon Maguksena. Miten Simon Samarialaisesta tuli Noita-Simon?

Podcast on kuunneltavissa Spotifyssä, Anchorissa, Apple podcasteissa ja suoraan täällä:

Blogin otsikkokuva on Toulousen Saint-Sernin kirkon koristelua 1100-luvun alusta ja esittää Simon Noitaa demonien ympäröimänä. Lähde: wikicommons.

Antiikki nyt! -podcastin uusimmassa jaksossa kerron Rooman keisariajan salaperäisestä ihmeidentekijästä Apollonios Tyanalaisesta. Mutta aloitan jakson sitaatilla Jorma Eton runosta ”Suomalainen”. Mitä tekemistä Etolla on Apollonioksen kanssa? Ja mitä yhteistä Apollonioksella on Jeesuksen kanssa?

Podcast on kuunneltavissa Spotifyssä, Anchorissa, Apple podcasteissa ja suoraan täällä:

Blogin otsikkokuva on veistos 200-luvulta (Heraklionin arkeologinen museo, kuvan lähde: wikicommons). Veistoksen arvellaan esittävän Apollonios Tyanalaista, mutta se voisi olla melkein kuka tahansa muukin kreikkalainen filosofi keisariajalta.

Aku Ankka -sarjakuvissa kateuden valtaan joutuneet tulivat kateudesta vihreiksi. Antiikin roomalaisilla kateus ei ollut vihreää. Minkä väriseksi antiikin ihmiset ajattelivat kateuden?

Antiikki nyt! -podcastissa kerron kateudesta antiikin Kreikassa ja Roomassa, pahasta silmästä. Ketkä olivat kateellisia? Oliko kateus aina huono asia. Miten suojautua kateutta ja pahaa silmää vastaan?

Podcast on kuunneltavissa Spotifyssä, Anchorissa, Apple podcasteissa ja suoraan täällä:

Otsikkokuvan mosaiikki, josta myös kerron podcastissa, on peräisin roomalaisajan Antiokiasta (Hatay Arkeoloji Müzesi, Antakya, Inv.-Nr. 1024), kuvan lähde: wikimedia commons.

Antiikki nyt! podcastissa pohdin Carlo Levin omaelämäkerrallista romaania Jumalan selan takana (Cristo si é fermato a Eboli, 1945).

Carlo Levi (1902–1975) oli kirjailija, taidemaalari ja lääkäri. Mussolinin valtakaudella hänet kuten monet muutkin intellektuellit karkotettiin rangaistukseksi jonnekin ”Jumalan selän taa”. Levi karkotettiin vuosiksi 1935–1936 ensin Grassanoon ja sitten Alianoon. Aliano oli kirjassa kuvatun Gaglianon esikuvana.

Kiinnostuin Levin kirjasta antiikin magian kautta. Levin kuvaamia eteläitalialaisia uskomuksia ja tapoja on verrattu roomalaisen antiikin käytäntöihin. Podcastissani kerron näistä Levin kuvaamista tavoista ja uskomuksista.

Podcast on kuunneltavissa Spotifyssä, Anchorissa, Apple podcasteissa ja suoraan täällä:

Hyvää torstaita! Tervetuloa kuuntelemaan Antiikki nyt! -podcastsarjan toista kautta.

Tässä jaksossa kerron seitsenpäiväisen viikon kulttuurihistoriasta ja erityisesti torstaista, Juppiterin päivästä (latinaksi dies Iovis). Antiikin roomalaisten torstaipäivään liittyy kaikenlaista kiehtovaa. Oliko Juppiterin päivä myöhäisantiikissa juhlapäivä tai jonkinlainen vapaapäivä? Entä miten magian harjoittaminen liittyy torstaihin? Oliko torstai erityisen väkevä päivä? Entä Thor-jumala?

Podcast on kuunneltavissa Spotifyssä, Anchorissa, Apple podcasteissa ja suoraan täällä: