Arjessa mukana – myöhäisantiikin loitsuja

Myöhäisantiikin ihmiset yrittivät ratkoa ongelmiaan erilaisin rukouksin ja loitsuin. Harmeja ja vaivoja oli monenlaisia päänsärystä ja vatsakivuista synnytykseen ja lapsettomuuteen, lemmenhuolista ja kiusallisista kosijoista kilpa-ajoihin ja kaupankäyntiin.
Eräässä myöhäisantiikkisessa loitsussa Egyptistä äiti kiroaa miniänsä (tai miniäehdokkaansa). Miniä on äidin mielestä erottanut äidin ja pojan, niin että poika enää vain halveksii äitiään. Kirouksessa äiti anoo kaikkivaltiasta jumaluutta jättämään miniän rukoukset kuulematta. Lisäksi hän pyytää: ”Sinun täytyy saattaa hänet ilman toivoa tässä maailmassa. Sinun täytyy iskeä hänen kohtuunsa ja tehdä hänet mahoksi”. Lisäksi miniän täytyy sairastua tuskalliseen tautiin ja kokea suurta tuskaa, kuumetta ja kylmyyttä, tunnottomuutta sydämessä ja vieläpä jotain kalvavaa matoakin.
Tässä kirouksen sinkoaja on nainen. Suurin osa erilaisten loitsujen ja kirousten, mm.  lemmentaikojen, käyttäjistä todennäköisesti oli kuitenkin miehiä. Näin ainakin on tutkimuksessa laskettu säilyneen materiaalin, ns. maagisten papyrusten ja kiroustaulujen, perusteella. On mielenkiintoista, että vallitseva stereotypia ns. magian harjoittajasta antiikin kirjallisuudessa oli noita-akka.