Klassisten kielten ja kreikkalais-roomalaisen antiikin tutkijat kokoontuvat Bordeaux’ssa. FIEC:n eli klassisten kielten tutkimuksen kansainvälisen liiton suuri maailmankokoontuminen järjestetään joka neljäs vuosi. Tätä ennen ne olivat Berliinissä. Tänä vuonna vetovastuussa on Bordeaux’n yliopisto ja Ausonius-instituutti.
Jättimäisessä konferenssissa on 17 paneelia. Minun esitelmäni ”Goths and the discussion on Romanness in the late fourth and fifth centuries CE” on laitettu paneeliin ”Creating political opinion”. Koska abstraktit piti lähettää yli vuosi sitten, esitelmästä kehittyi hiukan toisenlainen kuin abstrakti lupaa. Orosiuksella kuitenkin aloitan.

Abstract: ”The Roman historian Orosius (Historiae adversum paganos 7.37.9) writes that the leader of one Gothic group, Alaric, was a Christian and more like a Roman (unus Christianus propiorque Romano), while the leader of another Gothic group, Radagaisus was a pagan, barbarian and true Scythian (alius paganus barbarus et vere Scytha). This passage is the starting point for my paper in which I discuss the use of Goths in Roman internal political, religious and social struggles. I examine late antique writers’ discussions of Goths and Romans. Goths mirrored Roman writers’ values and notions about how things were be organised in the late Roman Empire. I draw attention to the fluidity of Romanness. In late antique discussions, ‘being Roman’ was not always used to refer to a person’s ethnicity, linguistic group, common descent or legally defined citizenship but it could be harnessed in various ways to refer to common cultural standards, religious values, or shared socio-economic and military interests. In this paper I analyse the ways in which Romanness and ‘barbarity’ were continuously negotiated at every level of social and cultural life, exploring, for example, Ammianus Marcellinus, Themistius, Synesius, Ambrose, Eunapius, Orosius and Prudentius.”

Miksi Ausonius-instituutti? Ausonius (310-395), yksi myöhäisantiikin maineikkaimpia runoilijoita oli tietysti Bordeaux’n eli Burdigalan oma suuri poika. Sittemmin Ausonius siirtyi tulevan keisarin Gratianuksen opettajaksi Augusta Treverorumiin (nykyinen Trier) ja kirjoitti kuuluisimman runoelmansa Mosella, jossa hän ylistää Mosella-jokea (nykyinen Mosel).
Mitä Burdigalasta tuliaisiksi? Jos seuraa Asterixin mallia, niin amfora valkoviiniä ja ostereita:





Iter Gallicum, in Latinum convertit Rubricastellanus, 1984, s. 42.






Recommended Posts

2 Comments

  1. Joskus 70-luvulla istuin prof. Pentti Aallon sanskritin alkeiskurssilla. Muistamani mukaan hän sanoi suurin piirtein näin: ”Jos Caesarin tekstissä ei olisi säilynyt paikannimeä Burdigala, niin indoeurooppalaisten kielten äännelakien mukaan nimi Bordeaux johdettaisiin selkeästi latinan sanasta bordellum”.
    Taisi luennolla olla puhetta siitä, että etymologia ei ole ihan yksinkertaista. Aallon sanskritin alkeiskurssista muuten varsinaiset orientalistit sanoivat, että siitä on paljon hyötyä, jos on sanskritin cum laude jo valmiina.


Add a Comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.