Lisää katsausta kesän kulttuuririentoihin. Antiikintutkijana oli mukava uppoutua useiksi päiviksi Mare nostrumiin, mainioon lautapeliin. Suuri osa peliajasta tosin meni sääntöjen tulkintaan, koska ne olivat ranskaksi. Maalla ei ole nettiä, josta olisi voinut hakea apua epävarmuuteensa, joten aikamoista eksegetiikkaa se oli. Mutta vähitellen ne pionit, impôtit, influencet ja ressourcesit selvisivät.
Koska olin Rooma ja Caesar, sain ostaa legioonia halvemmalla kuin muut, mikä houkutteli minut aggressiivisen valloituspolitiikan tielle. Se osoittautui kohtalokkaaksi, koska sillä välin Babylonian Hammurabi ehti kaikessa rauhassa perustaa kauppapaikkoja ja vaurastua siinä määrin, että voitti. Pelin voittaja on se, joka ensimmäisenä rakentaa pyramidit. Egyptin Kleopatra tuli hyvänä kakkosena, koska oli rakentanut kaupunkeja ja onnistunut hankkimaan vanhan maailman ihmeen. Pelin voi voittaa myös keräämällä sopivan määrän ihmeitä ja/tai heroksia. Hyvä opetus Césarille oli, että keskittyy seuraavalla kerralla ensin vaurauden rakentamiseen valtakunnassaan.