Pitkän ja virkistävän joululoman jälkeen palaan taas hommiin, eli myös bloggailemaan. Loman aikana ehtii myös lukea, mm. Tuuve Aron Yöstä aamuun (WSOY 2009).
Yöstä aamuun on samalla ahdistavaa ja voimaannuttavaa luettavaa. Päähenkilö Saara kadottaa mystisesti miesystävänsä, ja pitkin tarinaa vihjaillaan, että se kaikki on lopulta hänen vikansa.
Päähenkilön mielessä alkaa viirata ja siristä. Saara hankkiutuu sietämättömiin ja nolostuttaviin tilanteisiin (empaattisella lukijalla meinaa mennä hermot).
Toisaalta muutamat Saaran tempauksista, esim. entisellä työpaikalla ja ratikassa, ovat terapeuttisia (lukija haluaisi joskus vetäistä jotain vastaavanlaista).
En spoilaa loppuratkaisua, mutta vihjaan että siinäkin on jotain vapauttavaa. Ja elokuvilla on tarinassa tärkeä osa.
Menu