Eilen palmusunnuntaina minut virvottiin useaan kertaan. Olo olikin sen jälkeen jotenkin tuore.
Palmusunnuntain viettoon keskiajalla kuului kulkue ja palmunoksien juhlava siunaaminen, siis siellä missä palmu kasvoi. Pohjois- ja Keski-Euroopassa siunattiin niiden puiden oksia, joita oli saatavilla. Suomessa niitä olivat paju ja koivu. Myös ortodoksit siunasivat pajun oksia. Uudella ajalla luterilainen papisto tosin ei katsonut siunaamishommia hyvällä. Esimerkiksi Örebron kirkolliskokouksessa vuonna 1529 kiellettiin oksien siunaaminen.
Suomalaisen Kirjallisuuden seuran sivuilla on tietopaketti tärkeimmistä vuotuisjuhlista. Siellä kerrotaan, että suomalais-ugrilaisten kansojen keskuudessa on ollut tapana karkottaa pahoja henkiä oksan heilutuksen rituaalilla.
Myös Helsingin kaupunginmuseolla on hienot sivut vuodenkierrosta. Siellä mainitaan, että kiirastorstaina oli Suomessa tapana ajaa pois kiira eli paha henki, esimerkiksi polttamalla savuttavia tulia. Tästä johtuu mieleen, että ensi torstaina aloitetaan loma ja karkotetaan kiire. Toivottavasti ei kuitenkaan kesämökin takkaa savuttamalla 🙂
Maijastina Kahlos