Syyskuussa vuonna 480 eaa. ateenalaiset ja persialaiset kävivät mittavan meritaistelun Salamiin saaren edustalla. Tarkkaa päivämäärää ei tiedetä, mutta joissakin arvioissa esitetään taistelupäiväksi 29. syyskuuta. Taistelu oli osa Persian valtakunnan ja kreikkalaisten kaupunkivaltioiden yhteenottoja, joita kutsutaan persialaissodiksi.
Kreikan valtio ja merkittävät kreikkalaiset säätiöt muistavat erilaisin näyttävin juhlallisuuksin syyskuussa Salamiin meritaistelua. Nyt juhlintaa sävyttää myös konflikti Aigeianmerellä Kreikan ja Turkin välillä.
Salamiin meritaistelu tunnetaan kreikkalaisen historiankirjoittaja Herodotoksen kertomuksesta. Herodotos (Historiateos 8.70-97) kuvaa Ateenan ja liittolaisten laivaston murskavoiton persialaisten laivastosta. Ateenalaisia johtaa Themistokles. Persialaisten puolella itse suurkuningas Kserkses on seuraamassa oman laivastonsa tappiota. Antiikin historiankirjoittajille tyypilliseen tapaan Herodotos on sepittänyt henkilöilleen pitkiä puheita ja kertoo kiinnostavia anekdootteja urheista ja pelkureista. Taistelun kulkua kohti persialaisten häviötä hän kuvaa:
”Mutta enin osa laivoista tuhoutui, mitkä ateenalaisten, mitkä aiginalaisten tuhoamina. Sillä koska helleenit taistelivat järjestyksessä ja rintamassa, barbaarit taas eivät enää olleet järjestyksessä, vaan tekivät kaiken umpimähkään, oli luonnollista, että heidän oli käyvä, niin kuin kävikin” (suom. Edvard Rein, muokattu).
Herodotos kirjoitti muutama vuosikymmen Salamiin taistelun jälkeen, mutta ensimmäinen meille saakka säilynyt lähde on Aiskhyloksen näytelmä Persialaiset, joka ensiesitettiin vuonna 472 eaa. eli kahdeksan vuotta taistelun jälkeen. Aiskhylos kuvittelee, millaisen vastaanoton tieto tappiosta saa Persian suurvallan hovissa. Persialaiset saavat kuulla, kuinka kreikkalaiset eivät paenneetkaan taistelua, vaan kävivät kamppailuun Kserkseen laivastoa vastaan:
”Ja silloin kauhistuivat barbaarit,
luulossaan erehtyneet, eivät helleenit
juhlaisaa hymniänsä paon merkiksi
korottaneet, vaan lähteäkseen taisteluun
rinnassaan uskalluksen luja urheus.”
(suom. Maarit Kaimio teoksessa Aiskhylos. Neljä Tragediaa: Persialaiset. Seitsemän Teebaa vastaan. Turvananojat. Kahlehdittu Prometheus. Helsinki: Gaudeamus, 1975).
Salamiin meritaistelusta tuli antiikin kreikkalaisessa kirjallisuudessa myyttinen osoitus helleenien (ja etenkin ateenalaisten) rohkeudesta ja erinomaisuudesta.
Meille säilyneet lähteet ovat yksinomaan kreikkalaisia, joten persialainen näkökulma tapahtumiin puuttuu tyystin. Persialaisissa lähteissä ei ole säilynyt mitään mainintoja Kserkseen sotatoimista kreikkalaisia vastaan. Tähän voi ehdottaa erilaisia selityksiä. Yksi olisi se, ettei Kserkseellä ollut ymmärrettävää kyllä erityistä intoa julistaa epäonnistunutta sotaretkeään. Toinen syy voi olla yksinkertaisesti se, ettei Persian suurvallan näkökulmasta sota Ateenan ja muutaman muun kreikkalaisen kaupunkivaltion kanssa ollut kuin sarja enemmän tai vähemmän menestyksellisiä rajakahakoita imperiumin reuna-alueilla.
Kreikkalaisille voitto oli merkittävä, ja varsinkin Ateenalle, jonka arvovalta oli Salamiin jälkeen nousussa ja joka sitten hyödynsi voittoa luomalla oman pienen imperiuminsa, Deloksen liiton. Ateenalaiset poliitikot nostivat Marathonin taistelun (vuonna 490 eaa) ja Salamiin taistelun historian keskeisiksi käännekohdiksi. Marathonista ja Salamiista tuli siten osa ateenalaisten suurta ”kansallista” kertomusta.
Myöhempi antiikin kreikkalainen ja roomalainen kirjallisuus jatkoi tarinaa. Samaan malliin on persialaissotien vaiheita eurooppalaisissa historiankirjoissa toisteltu merkittävänä murroskohtana länsimaisessa historiassa, idän ja lännen ensimmäisenä suurena yhteenottona, jonka jälkeen länsimaisen sivilisaatio nousi kukoistukseensa. Jo vuonna 2018 eräs huolestunut meppi muistutti, että taistelua pitää juhlistaa koko EU:n voimin. Jos antiikin Persia olisi vallannut antiikin Kreikan, olisi koko länsimainen sivistys voinut jäädä toteutumatta, koska sen juuret (samoin kuin filosofian, tieteiden, henkilökohtaisen vapauden ja demokratian) ovat antiikin Kreikassa.
Tämä eetos jatkuu Salamiin taistelun 2500-vuotisjuhlinnassa. Nykyinen Kreikan valtionjohto hyödyntää historiaa yhtä taitavasti kuin ateenalaiset poliitikot 2500 vuotta sitten. Kreikan valtionjohto esiintyy näyttävästi länsimaisen sivistyksen portinvartijana. Minun mielestäni Salamiin 2500-vuotismuistelus olisi oivallinen tilaisuus pohtia perusteellisesti monenlaisia kysymyksiä: Mitä tekemistä nykyisellä Kreikalla oikeastaan on 2500 vuoden takaisten kreikkalaisten kaupunkivaltioiden kanssa? Olivatko Salamis ja muut taistelut todella historian käännekohtia ja millä perusteella. Haluaisiko Kreikan valtionjohto myös muistaa näyttävästi esimerkiksi pelonponnesolaissotia, jolloin kreikkalaiset taistelivat toisiaan vastaan? Lisäksi voimme miettiä, miksi juhlisimme taisteluita, joissa joku voitti ja toinen hävisi, kun voisimme juhlia kaupankäyntiä, rakentamista, keksintöjä, runojen kirjoittamista ja veistotaidetta.
- KIRJALLISUUTTA
- Emma Bridges, Imagining Xerxes: Ancient Perspectives On a Persian King. London: Bloomsbury, 2015.
- Hans-Joachim Gehrke, ’From Athenian Identity to European Ethnicity: the Cultural Biography of the Myth of Marathon’, toim. Derks, Ton, ja Nico Roymans. Ethnic Constructs in Antiquity: The Role of Power and Tradition. Amsterdam: Amsterdam University Press, 2008.
