Syksyihin liittyy yleensä paljon aloittamista. Miun syyskuuhuni liittyy opetusta, kansainvälisille opiskelijoille suunnattu kurssi ”Historical perspectives fo religion, conflict and dialogue” Helsingin yliopistossa. Toteutamme tämän yhdessä huippuyksikkömme Reason and Religious Recognition tutkijoiden kanssa. Itse puhun kreikkalais-roomalaisen maailman uskonnoista, konflikteista ja pyrkimyksistä dialogiin.
Ensi viikolla olen myös puhumassa oikeudenmukaisuudesta kristillisessä antiikissa Aalto-yliopiston luentosarjassa ”Oikeudenmukaisuus ¨ja sen vaihtoehdot globalisoituvassa maailmassa”.
Tästä olen luvannut puhua: ”Keskityn antiikin latinankielisen kristillisyyden merkittävimpään ajattelijaan Augustinukseen (354–430). Augustinus käsittelee oikeudenmukaisuutta erityisesti teoksessaan Jumalan valtio. Hänen mukaansa oikeudenmukaisuus (iustitia)on todellisen valtion perusta ja sen toiminnan edellytys. Mitä oikeudenmukaisuus sitten on? Esittelen luennossani Augustinuksen oikeudenmukaisuus-ajattelun pääpiirteitä, muun muassa hänen erottelunsa todellisen oikeudenmukaisuuden ja maanpäällisen elämän tarpeisiin soveltuvan ”vähäisemmän oikeudenmukaisuuden” välillä. Jumalan luoma luonnollinen järjestys on myös olennainen piirre Augustinuksen ajattelussa. Augustinusta ja muita kristillisiä ajattelijoita (esimerkiksi Lactantius) ei voida ymmärtää ilman aikaisempaa roomalaista taustaa. Sen vuoksi esittelen myös aikaisempia käsityksiä oikeudenmukaisuudesta esimerkiksi Ciceron ja Senecan kirjoituksissa. Käsittelen myös antiikin roomalaisten käsityksiä orjuudesta ja orjien kohtelusta.”
Menu
