Vuonna 376 roomalaiset joutuivat sotaan tervingi-goottien kanssa. Sotaa käytiin useita vuosia Rooman valtakunnan sisällä, Traakiassa ja Illyricumissa eli nykyisen Balkanin alueilla. Vuonna 378 gootit jopa voittivat roomalaiset Hadrianopolin taistelussa. Tappio oli melkoinen, ja Rooman itäosan keisari Valens sai surmansa.
Tämän jälkeen Rooman hallitsevat piirit ja länsiosan keisari Gratianus tukijoineen nostivat itäosan keisariksi Theodosiuksen. Theodosius I ryhtyi selvittämään tilannetta goottien kanssa sekä sodankäynnin että diplomatian keinoin.
Hadrianopolin tappio oli Rooman kaltaiselle suurvallalle niin kirvelevä, että pienimmistäkin voitoista goottisodassa julistettiin massiiviset voitonjuhlat. Konstantinopolissa järjestettiin kilpa-ajoja ja juhlapäivät julistettiin yleisiksi vapaapäiviksi. Marraskuun 17. päivä vuonna 379 juhlistettiin voittoa paitsi gooteista, myös alaaneista ja hunneista. Sota kuitenkin jatkui vaihtelevalla menestyksellä. Vuonna 380 Theodosius saapui Konstantinopoliin ikään kuin triumfissa, vaikka sota oli edelleen käynnissä.
Rooman hallitsijoiden tarve julistaa valtakunnan voitokkuutta oli lähes pakonomaista. Michael McCormick (Eternal Victory, 43-44) on laskenut, että tänä vaikeana aikana, vuosina 379-389 vietettiin voitonjuhlia ainakin kuusi kertaa. Tämä on huomattava määrä kymmenessä vuodessa, kun sitä vertaa seitsemään edeltävään vuosikymmeneen, roomalaisille huomattavasti menestyksekkäämpään aikaan. Tällöin voitonjuhlia vietettiin vain 12 kertaa.
Menu
