Tammikuun lopussa kävimme Lagosissa, siis Portugalin Lagosissa, Algarvessa, ei siis Nigerian pääkaupungissa. Lagos on tavattoman kaunis kaupunki, siellä on upeita rantoja ja mielenkiintoisia rakennuksia, ja siksi se on suosittu turistikohde. Meidän matkamme ei tosin ollut huvimatka. Koska tutkin ihmiskauppaa ihmiskunnan historiassa, halusin nähdä, millainen on paikka, jossa käytiin uuden ajan alun varhaisinta orjakauppaa.
Lagos sijaitsee aivan Portugalin lounaisnurkassa Atlantin rannalla. Sopivan sijainnin ansiosta Lagosin merenkulkijat kävivät kauppaa ja toivat 1400-luvulta lähtien Länsi-Afrikasta kultaa, pippuria ja ihmisiä. Orjia tuotiin Portugaliin, mutta myös muualle Eurooppaan. Orjakauppaa oli käyty aikaisemminkin, itse olen tutkinut ennen kaikkea antiikin, myöhäisantiikin ja varhaiskeskiajan ihmiskauppaa Välimeren alueella. Orjuutta on ollut kaikkina aikoina ja kaikkialla. Orjakauppa ei hävinnyt mihinkään kristinuskon myötä. Sen sijaan alueet, joista ihmisiä ryöstettiin ja myytiin orjiksi ovat vaihdelleet. Keskiajalla ja vielä uuden ajan alussa Itä-Euroopan suomensukuiset ja slaavilaiset ihmiset olivat orjakaupan kohteina. Uuden ajan alussa eurooppalaiset kiinnostuivat Afrikasta, ja alkoivat kilpailla Afrikan orjamarkkinoista arabikauppiaiden kanssa.
Lagosissa on pieni museo Mercado de Escravos (”Orjamarkkinat”), joka toimii entisessä orjamarkkinarakennuksessa. Museossa orjakaupan historiaa esitellään asiakirjoin, kartoin, piirroksin ja maalauksin. Juuri Lagosissa pidettiin ensimmäinen suuri orjien huutokauppa 8. elokuuta 1443. Tapauksesta on kuuluisa kuvaus Gomes Eanes de Zuraran kronikassa, mainitaan museon esittelytekstissä. Tämän jälkeen laivat toivat lastia vuosittain Lagosiin. Museon orjamarkkinarakennus on 1600-luvulta.
Sitten nykyaikaa: tämä mustekala Lagosin satamassa on tehty tyhjistä muovipulloista: