9

Livius (59 eaa – 17 jaa) on roomalaisen historiankirjoituksen suurimpia nimiä jo historiateoksensa Ab urbe condita (Historia kaupungin perustamisesta lähtien) laajuudessa. Kaikkiaan 142 kirjasta – antiikin ’kirja’ tarkoitti suunnilleen tekstimäärää, joka mahtui yhdelle rullalle – on säilynyt vain osa. Osa teoksesta on säilynyt lyhennelminä.
Liviuksen käännösprojekti on edennyt 22. kirjaan, joka kertoo toisen puunilaissodan hurjimmista hetkistä Hannibalin sotaretkellä Italiassa. Siksi suomennos on saanut alaotsikon Karthagon Hannibal Rooman porteilla. Kääntäjinä ovat Maija-Leena Kallela, Ylermi Luttinen ja Teivas Oksala. Samat konkarit sekä edesmennyt Erkki Palmén (memoriae aeternae) käänsivät pari vuotta sitten Liviuksen 21. kirjan, jossa Hannibal ylitti Alpit.
Livius kertoo Hannibalin voitoista Italiassa. Näistä kuuluisimmat ovat Trasimenusjärven taistelu ja tietysti Cannaen taistelu. Molemmissa roomalaiset kärsivät mittavat tappiot ja kaatuneita oli kymmeniä tuhansia. Livius kertoo roomalaisten paniikista toistuvien tappioiden jälkeen. Rooman kaupungissa suoritetaan lepytysriittejä jumalien vihan tyynnyttämiseksi. Livius kuvaa myös roomalaisten eripuraisuutta. On kaksi erityisen hätäistä komentajaa, Marcus Minucius Rufus ja Gaius Terentius Varro, joiden yltiöpäisyyden takia roomalaiset (Liviuksen mukaan) kärsivät tappiot. Sen sijaan Liviuksen kerronnassa sankariksi nousee Quintus Fabius Maximus, jonka väsyttävää näännytyssotaa kärsimättömämmät roomalaiset parjaavat jahkailuksi ja pelkuruudeksi. Fabius Maximuksen strategia osoittautuu lopulta kuitenkin menestyksekkääksi, ja hän saa kunniakkaan lisänimen Cunctator (Viivyttelijä).
Liviuksen 22. kirjasta ovat peräisin sellaiset kuuluisat sanonnat kuten ”totuus hämärtyy liian usein, mutta se ei sammu milloinkaan”  ja ”osaat voittaa, Hannibal, mutta et osaa käyttää voittoa hyväksesi!”.