Talvilomalla päädyimme Tukholmaan ja siellä Vasa-laivan museoon. Mietin edelleenkin, voisiko Vasamuseetin julistaa maailman parhaimmaksi museoksi, sen verran inspiroiva kokemus se oli.
Jo nostettu ja kunnostettu laiva sinänsä on kiinnostava. Lisäksi laivan ympärille on koottu teemakokonaisuuksia ja elävöitetty niitä pedagogisella otteella. Laivan avulla rakennetaan kuvaa aikakaudesta, Ruotsista, merenkulusta ja ihmisten arjesta. Museo on seitsemässä kerroksessa, jotka ovat kuin laivan kansia. Viidenteen kerrokseen on tehty laivan ruuma, jossa saa eläytyä entisajan laivamatkaan ja kosketella esineitä (tietysti replikoita). Neljännessä kerroksessa kerrotaan laivan nostamisesta vuonna 1961. Suomalaisten teekkareiden pilasta ei tosin kerrota sanaakaan.
Minulla on tietty heikkous museokauppoihin, ja Vasamuseetin kauppa on oma lukunsa. Vasa-laivan epäonninen neitsytmatka on tuotteistettu menestyksekkäästi. Vasa koristaa, paitsi noita tavanomaisia muistikirjoja ja mukeja, niin myös saunapyyhkeitä, tuopinalustoja, lautasliinoja, viinilaseja, pullonavaajia ja tulitikkuaskeja. Mutta miksi mukana ei ole Vasa-pelastusrenkaita?
Menu