Konferenssitärinää

Koskaan aikaisemmin en ole jättänyt työhommia näin viime tippaan kuin nyt viime aikoina. Viime sunnuntaina esitelmä Oxfordin konferenssiin oli vielä niin vaiheessa, että oli pakko lampsia viime sunnuntaina työhuoneelle sitä viimeistelemään. Elämä oli jossain todella toisaalla. Piti jättää seikkailut Corto Maltesen kanssa Etelämerellä ja nökertää viitteitä Lactantiuksesta ja Firmicus Maternuksesta. Viime hetkellä ehdin hermoilla vielä joistakin tulvista Oxfordin seudulla.
Ei siellä ollut tulvista tietoakaan, aurinko porotti ja elämä oli taas kovin toisaalla. Välillä oli pakko paeta kirkkoisien parista kaupungin vilinään fiilistelemään. Sen verran kuitenkin ehdin päästä oppineisiin tunnelmiin, että eilisen kotiinpaluun jälkeenkin olin vielä täynnä täpinää. Konferenssit aiheuttavat tärinää ennen ja jälkeen. Onneksi pääsen nyt takaisin seikkailemaan Corto Maltesen kanssa, nyt ollaan Kauriin merkin alla.