Yorkin kaupungin tuomiokirkon edustalla on moderni patsas, joka esittää Rooman keisari Konstantinus Suurta (hallitsi 306-337). Konstantinus tunnetaan ennen kaikkea keisarina, joka kääntyi kristinuskoon ja alkoi tukea kristittyjä. Yorkilaiset muistavat Konstantinusta siksi, että hänet nostettiin keisariksi vuonna 306 Eboracumissa eli nykyisessä Yorkissa.

Nyt Konstantinuksen patsaasta on kiistelty ’Black Lives Matter’ -liikkeen myötä ja sitä on vaadittu poistettavaksi, koska Konstantinus kannatti orjuutta. Niinpä Yorkin tuomiokirkkoseurakunta ja Canterburyn arkkipiispakin ovat julkisuudessa ottaneet kantaa. Canterburyn arkkipiispa totesi, että Englannin kirkon on pohdittava ”hyvin huolellisesti” patsasasiaa ja päätettävä, mitkä patsaat voivat jäädä paikoilleen.

Jos antiikin ihmisiä esittäviä patsaita poistettaisiin julkisilta paikoilta sen mukaan, kannattivatko nämä orjuutta, ei montakaan jäisi jäljelle.

Meille säilyneiden lähteiden mukaan orjuutta ei antiikin aikana kyseenalaistettu. Orjuuden hyväksyivät Rooman keisarit (ensin ei-kristityt keisarit ja myöhemmin Konstantinus ja muut kristityt keisarit), jotka säätelivät lainsäädännössä orjien omistuksesta. Orjuuden hyväksyivät filosofit ja kristityt piispat. He puhuivat inhimillisen kohtelun puolesta, mutta yhtä kaikki pitivät orjuutta itsestään selvänä instituutiona.

Alas kaatuisivat apostoli Paavalin ja kirkkoisä Augustinuksen patsaat kaikkialla maailmassa. Samoin kaatuisivat Aristoteleen ja Platonin patsaat. Aristoteles tunnetusti totesi, että ’barbaarit’ eli ei-kreikkalaiset sopivat luonnostaan orjiksi ja näille oli vain hyväksi olla omistajiensa hallittavina.

Pohdin antiikin kirjoittajien käsityksiä orjuudesta kolumnissani Triviumissa.

Recommended Posts